Page 36 - enorssi-oppimisymparistojulkaisu-2018
P. 36

Oppimisympäristöjä kehittämässä 32

Liike, toiminta ja oppiminen

Toiminnallisella oppimisella tarkoitetaan työtapojen toiminnallisuutta ja monipuolisia
opetusmenetelmiä. Oppijan toiminta on aktiivista osallistumista, kokemuksellisuutta ja
vuorovaikutusta muiden kanssa. Myös liikkeen avulla oppiminen on yksi toiminnallisen oppimisen
menetelmistä. (Perusopetuksen opetussuunnitelma 2014, Liikkuva koulu -ohjelma.)
Yhteiskunnassamme on viime aikoina herännyt huoli lasten ja nuorten liikkumisesta. LIITU-
tutkimuksen (2016) mukaan suomalaisista lapsista ja nuorista vain viidennes liikkuu tarpeeksi.
Samalla päivittäisen ruutuajan määrä lisääntyy. Fyysisesti aktiiviset lapset suoriutuvat tutkimusten
mukaan paremmin tehtävistä, joissa tarvitaan kognitiivista kapasiteettia (esim. Fox ym. 2010;
Castelli ym. 2011). Tutkimusten mukaan motoriset ongelmat ovat yhteydessä oppimisvaikeuksiin ja
ennustavat heikkoa koulumenestystä (esim. Haapala 2015:, Sääkslahti & Cantell 2011). Näistä
lähtökohdista voidaan nähdä liikkumisen tärkeys myös koulumaailmassa. Koulun rooli on vuosien
varrella muuttunut liikuttajana ja hyvinvoinnin tukijana, joka näkyy myös opetussuunnitelmassa
sekä liikunnan oppiaineen tavoitteissa, laaja-alaisissa tavoitteissa, että toimintakulttuurissa
(Opetussuunnitelma 2014). Koulupäivän aikaisen liikkumisen on huomattu vaikuttavan positiivisesti
myös kouluviihtyvyyteen ja työrauhaan (Kämppi ym 2013).

Norssin uudessa oppimistilassa liikunta ja liikkuminen oppituntien aikana on huomioitu
monipuolisesti. Toinen suuren tilan päädyistä on päällystetty joustolattialla ja tilassa on kiinteä
kiipeilyseinä, köysi ja puolapuut leuanvetotankoineen. Myös tilan suureen katsomoon pääsee
kiipeilemällä kiipeilyseinistä tuttuja askelmia pitkin katsomon päädystä. Erilaisia liikuntavälineitä on
jo jonkin verran, kuten jumppamattoja, palloja, tasapainolautoja sekä noppia. Oppilaiden toiveita
välineiden hankinnassa pyritään ottamaan huomioon nyt keväällä, kunhan säilytyspaikat niille
saadaan kuntoon. Koulussa tapahtuvaa liikuntaa voidaan pitää tärkeänä sekä lasten ja nuorten
terveyden että oppimisen kannalta. Uusi oppimistila tarjoaa mahdollisuuksia oppitunnin aikaiseen
liikuntaan varsin monipuolisesti.

Prashingin (2000) mukaan oppimistyylien huomioimisella voidaan mahdollistaa kaikkien oppijoiden
oppiminen. Eri aistien huomiointi, kuten näkeminen, kuuleminen ja koskettaminen oppimisessa on
tärkeää. Toiminnalliset menetelmät ovat tutkimusten mukaan osoittautuneet varsin tuloksellisiksi
verrattuna perinteisiin opetusmenetelmiin (esim. Huisman & Nissinen 2005, Prashing 2000).

Perusopetuksen opetussuunnitelma (2014) korostaa oppilaan aktiivista roolia oppijana.
Oppimistilan toiminnallisuudella ja muuntautuvuudella voidaan tehdä oppimisympäristöstä
vaihteleva, jolloin ei jäädä kiinni oppijan ja opettajan perinteisiin rooleihin. Fyysinen ympäristö on
täynnä affordansseja, joihin oppilaat tarttuvat. Erilaiset, aktiiviset oppijat kaipaavat siis monenlaisia
ja vaihtelevia tarjoumia eri asioiden opiskeluun. Luomalla erilaisia affordansseja, pyrimme
tuottamaan oppilaille kokemuksen oman oppimisen omistajuudesta.
   31   32   33   34   35   36   37   38   39   40   41