Suomen harjoittelukoulujen ohjelmointipolku
eNorssin ohjelmointipolku
Ohjelmointipolku tarjoaa tietoa ja esimerkinomaisia konkreettisia keinoja ohjelmointi-opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen eri luokka-asteilla. Ohjelmointipolku on laadittu digitaalisen osaamisen kuvauksiin ja Uudet Lukutaidot -ohjelman tavoitteisiin perustuen.
Tavoitteena on, että tämän dokumentin avulla opettaja saa valmiita ohjeita ja malleja ohjelmoinnin sekä ohjelmoinnillisen ajattelun opetuksen aloittamiseksi ja jatkamiseksi opetukseen ja löytää käytännön vinkkejä luokassa hyödynnettäväksi.
Ohjelmointipolun aineisto jakaantuu kolmeen osaan: 1.-2.lk, 3.-6.lk ja 7.-9.lk. Jokaisessa osiossa on nähtävillä tavoitteet, vinkkejä toteutettaviksi harjoitteiksi sekä linkkejä ja vinkkejä lisämateriaalin löytämiseksi.
Ohjelmointipolkuun on koottu myös valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden viittaukset ohjelmointiin.
Perusopetuksen opetussuunnitelmien perusteiden 2016 mukaisesti ohjelmointi on osa peruskoulussa opetettavia taitoja. eNorssi-verkosto pyrkii osaltaan helpottamaan harjoittelu-koulujen tehtävää ohjelmoinnin opetussuunnitelman laatimisessa ja noudattamisessa. Ohjelmointipolun tavoitteena on jäsentää ohjelmoinnin roolia opetussuunnitelmassa ja eri vuosiluokkien opetuksessa sekä tarjota käytännön vinkkejä opettajille ohjelmoinnin toteuttamiseen. Ohjelmointipolun aiemmat versiot on laadittu vuosina 2015 ja 2018.
Ohjelmointiopetuksen ajatuksena on erityisesti ongelmanratkaisutaitojen sekä loogisen ajattelun kehittäminen, mutta ohjelmoinnin opetus tukee varmasti myös hahmottamisen kehittymistä, taitoa pilkkoa asiat pienempiin osiin sekä sosiaalisten taitojen kehittymistä. Luonteeltaan ohjelmointi sopii mainiosti myös pari- ja ryhmätehtäviin ja toimii erinomaisesti juuri eheytettynä kokonaisuutena, osana muita oppiaineita.
eNorssin ohjelmointipolkua on ollut suunnittelemassa ja toteuttamassa opettajia lähes kaikista Suomen yliopistojen harjoittelukouluista. Taustamateriaaleina on hyödynnetty eri toimijoiden verkossa julkaisemaa materiaalia, joten käsillä olevasta dokumentista löytyy varmasti samankaltaisuuksia muiden ohjelmointiin liittyvien materiaalien kanssa.Opetussuunnitelman perusteissa 2016 ohjelmointitaidot mainitaan osana laaja-alaisia osaamistavoitteita sekä ala- että yläkoulun puolella.
Ohjelmointipolun tavoitteena on tarjota vinkkejä erityisesti ilmaisiin ja matalan kynnyksen palveluihin, mutta joukossa on myös (mm. robotiikkaan liittyviä) toimintamalleja, jotka vaativat erityisiä laitteistoja, sarjoja tai pelejä. Lähes kaikkeen toimintaan löytyy myös ilmainen vaihtoehto, mutta ymmärrettävästi pienellä taloudellisella panostuksella toimintaa pystytään monipuolistamaan. Dokumenttia tulee muutenkin lukea ja toteuttaa valikoiden. Ajatuksena ei ole edetä automaattisesti kaikkia sisältöjä ylhäältä alas vaan valita opettajalle toimivimmat osa-alueet ja harjoitteet. Erityisesti yläkoulun osalta koulujen toteutustapaerot lienevät suuria esimerkiksi valittuun ohjelmointikieleenkin perustuen.
Yläkoulun osuudessa on pyritty nostamaan esiin ohjelmoinnin laaja-alaisuutta sekä monia eri tulokulmia oppiaineista riippuen. Ajatuksena on, että ohjelmointiosaamista voi olla monenlaista ja koko teeman ymmärrys on oleellinen osa laaja-alaista osaamista sekä tietoyhteiskunnan kansalaisuutta ajatellen. Koko perusopetuksen osalta kouluja kannustetaan tarjoamaan esimerkiksi ViLLE-järjestelmän tuottamaa ohjelmoinnin opintopolkua oppilailleen. ViLLE:n ohjelmointipolku pitää sisällään valmiita ohjeita ja harjoituksia ohjelmoinnin opetukseen ja oppimiseen.
Vinkit ovat muun aineiston tapaan kolmessa osassa luokkatasoittain (1.-2.lk, 3.-6.lk ja 7.-9.lk).
Opetus vuosiluokilla 1–2
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5):
– Oppilaat saavat ja jakavat keskenään kokemuksia digitaalisen median parissa työskentelystä sekä ikäkaudelle sopivasta ohjelmoinnista (OPS 2016, 101).
Matematiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 1–2
– Tutustuminen ohjelmoinnin alkeisiin alkaa laatimalla vaiheittaisia toimintaohjeita, joita myös testataan (OPS 2016, 129).
Opetus vuosiluokilla 3–6
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
– Ohjelmointia kokeillessaan oppilaat saavat kokemuksia siitä, miten teknologian toiminta riippuu ihmisen tekemistä ratkaisuista (OPS 2016, 157).
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 3–6
– T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelmina graafisessa ohjelmointiympäristössä (OPS 2016, 235).
Matematiikan tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
– Suunnitellaan ja toteutetaan ohjelmia graafisessa ohjelmointiympäristössä (OPS 2016, 235).
Matematiikan arviointikriteerit 6. vuosiluokan päätteeksi arviota “hyvä” / arvosanaa kahdeksan varten
– T14 innostaa oppilasta laatimaan toimintaohjeita tietokoneohjelmina graafisessa ohjelmointiympäristössä (OPS 2016, 239).
Ohjelmointi graafisessa ohjelmointiympäristössä (OPS 2016, 239).
– Oppilas osaa ohjelmoida toimivan ohjelman graafisessa ohjelmointiympäristössä (OPS 2016, 239).
Käsityön tavoitteisiin liittyvät keskeiset sisältöalueet vuosiluokilla 3–6
– Harjoitellaan ohjelmoimalla aikaan saatuja toimintoja, joista esimerkkinä robotiikka ja automaatio (OPS 2016, 271).
Opetus vuosiluokilla 7–9
Tieto- ja viestintäteknologinen osaaminen (L5)
– Ohjelmointia harjoitellaan osana eri oppiaineiden opintoja (OPS 2016, 284).
Matematiikan opetuksen tavoitteet vuosiluokilla 7–9
– T20 ohjata oppilasta kehittämään algoritmista ajatteluaan sekä taitojaan soveltaa matematiikkaa ja ohjelmointia ongelmien ratkaisemiseen (OPS 2016, 375).
(Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, 2014)
Laaja-alainen osaaminen ohjelmoinnillisen ajattelun kautta
Ohjelmointi on hyvä liittää osaksi oppimista ja laaja-alaisen osaamisen (OPS 2014) tavoitteita. Näin ohjelmoinnillinen ajattelu toimii mukana laajemmassa oppimiskokonaisuudessa, jossa eri oppimisen tavoitteet kohtaavat.