Page 84 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

78 Teoriaa ja työkaluja

KUULUUKO OPISKELIJAN ÄÄNI OHJATUISSA HARJOITTELUISSA?
– LUOKANOPETTAJAOPISKELIJOIDEN ENSIMMÄISEEN
OHJATTUUN HARJOITTELUUNSA LIITTÄMÄT ODOTUKSET,
TOIVEET JA JÄNNITYKSEN AIHEET

Anne Ervast, Lapin yliopiston harjoittelukoulu

Ohjaavan opettajan ammatillinen identiteetti rakentuu kokemukselle, teoreettiselle tietä-
mykselle ja jatkuvalle itsensä kehittämiselle. Tämän artikkelin tarkoituksena on tuoda esille
opettajaopiskelijoiden ajatuksia ja toiveita ohjattuihin harjoitteluihin liittyen sekä valottaa
hyvän ohjauksen merkitystä ensimmäiseen harjoitteluunsa tulevan opiskelijan näkökulmas-
ta. Tavoitteena on ohjaavana opettajana kuulla opiskelijan ääni ja tuoda se osaksi ohjaajan
käyttöteoriaa.

Ohjaavan opettajan kompetenssi ja kouluttautuminen

eNorssi-verkoston strategian 2020 mukaisesti harjoittelukoulut toimivat tiiviissä yhteistyös-
sä keskenään opetuksen ja opettajankoulutuksen kehittämiseksi. Samoin teemme kiinteästi
yhteistyötä yliopiston opettajankoulutusyksiköiden kanssa ohjattujen harjoitteluiden suun-
nittelussa, toteuttamisessa, arvioinnissa ja kehittämisessä.

eNorssi-verkostossa olemme vuodesta 2000 yhteistyössä eri harjoittelukoulujen ohjaa-
vien opettajien ja rehtoreiden kanssa suunnitelleet ja vakiinnuttaneet ohjaajakoulutuksen
osaksi luokan- ja aineenopettajakoulutusten ohjattuja harjoitteluja. Ohjaajakoulutusten
perusrakenteeksi ovat muodostuneet koulutuskokonaisuudet: Perehdyttäminen, Moduuli
1: Ohjauksen perusteet, Moduuli 2: Ohjauksen erilaisia muotoja ja mahdollisuuksia ja Mo-
duuli 3: Ohjauksen tutkimus. Näiden lisäksi koulutuksia on toteutettu erilaisina ohjausta
käsittelevinä teemamoduulikoulutuksina (Heikkilä, Helin, Hieta, Hongisto, Kurttila, Lange,
Määttä & Okkonen-Sotka 2005, 2006 & 2007; Mouhu 2014). Näiden paikallisten, alueel-
listen ja valtakunnallisten koulutusten lisäksi olemme järjestäneet vuosina 2012–2014 ja
2017–2019 valtakunnallisia ohjauksen kouluttajakoulutuksia.

Yhteisenä tavoitteena on ollut kehittää harjoittelujen ohjausta kulloinkin voimassaolevien
opettajankoulutuksen strategioiden ja harjoittelujen opetussuunnitelmien mukaisesti. Vii-
me vuosina ohjausta on kehitetty enemmän opiskelijoita osallistavaksi esimerkiksi toimin-
nallisten työtapojen ja opiskelijan vahvuuksiin perustuvan ohjausvuorovaikutuksen avulla.
Opiskelijan ääni on kuulunut ohjatuista harjoitteluista kerätyn valtakunnallisen palautteen
ja yksikkökohtaisen harjoittelupalautteen kautta. Lisäksi monet ohjaavat opettajat ovat
koonneet itselleen henkilökohtaista palautetta antamastaan ohjauksesta ja sitä kautta
asettaneet tavoitteita henkilökohtaiselle ammatilliselle kehittymiselleen (vrt. Husu & Toom
2016; Komulainen 2010; Körkkö 2019). Samoin ohjaavien opettajien kouluttautumista on
tukenut eNorssi-verkoston tutkimus-, kokeilu- ja kehittämistoiminta. Ohjattujen harjoitte-