Opetusharjoittelun ohjauksen tutkimusta, kokeilua ja kehittämistä

Suomen harjoittelukoulujen yhteistyöverkosto eNorssin ohjatun harjoittelun ja ohjaajakoulutuksen työryhmä on järjestänyt vuodesta 2010 alkaen  paikallisia, alueellisia ja valtakunnallisia ohjaajakoulutuksia systemaattisesti. Ohjaajakoulutuspolkuun kuuluu kolme perusmoduulia, sekä niitä  täydentäviä teemamoduuleja. Valtakunnallinen ohjaajakoulutus moduuli 3 ”Ohjaus ja tutkimus – ohjaukseen vaikuttavan tutkimuksen hyödyntäminen” on jatkoa paikallisesti järjestettäville moduuli 1:lle ”Ohjauksen perusteet” ja alueellisesti, kahden tai useamman harjoittelukoulun kesken, järjestettävälle  moduuli 2:lle ”Ohjauksen erilaisia mahdollisuuksia”. Kokeneille ohjaaville opettajille suunnattu moduuli 3 järjestettiin kolmannen kerran vuosina 2023–2024. Koulutukseen osallistui 53 ohjaavaa opettajaa lähes kaikista Suomen harjoittelukouluista. Ohjaajakoulutus moduuli 3:ssa perehdyttiin viimeisimpään ohjaukseen liittyvään tutkimukseen ja ohjauksen ajankohtaisiin teemoihin. Niiden lisäksi koulutus tarjosi mahdollisuuden koulutukseen osallistujille ohjaustyön tutkimiselle, kokeilemiselle ja kehittämiselle yksin tai työyhteisössä, sillä ison osan koulutuksesta muodosti yksin, pareittain tai pienessä ryhmässä tehtävä ohjaukseen liittyvä kehittämistehtävä.

Tämä teos esittelee suurimman osan vuosina 2023–2024 järjestetyn ohjaajakoulutus moduuli 3:n osallistujien tekemistä kehittämistehtävistä. Teoksen ensimmäisen osan kehittämistehtävät keskittyvät tarkastelemaan positiivista pedagogiikkaa, hyvinvointiosaamista ohjauksessa ja tunnetaitoja. Tiina Salonen ja Minna Matinlauri Helsingin normaalilyseosta kehittivät hyvinvointia edistävää ohjauskulttuuria ja esittelevät positiivisen pedagogiikan työkaluja opetusharjoittelun ohjaukseen. Sanna Merinen ja Kaisu Kangas Oulun normaalikoulusta johdattavat vahvuusperustaisuuteen ja syvempään reflektioon opetusharjoittelun ohjauksessa. Ulla-Riika Ylitalo Turun normaalikoulusta on kehittänyt oppaan harjoittelijoille positiivisen käyttäytymisen edistämiseen ja tukemiseen luokassa. Peter Vatanen Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulusta esittelee harjoittelun ohjauksessa käytettävät ohjauksen hyvinvointikortit.

Toisessa osassa keskiössä on vuorovaikutustaidot. Maria Raivo Rauman normaalikoulusta tarkastelee luokanohjaajuutta vuorovaikutustehtävänä. Satu Kumpulainen ja Sinikka Sivula-Chavez Lapin yliopiston harjoittelukoulusta korostavat dialogin ja jännitteiden merkitystä vuorovaikutussuhteessa. Eveliina Telkki Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta tarkastelee ryhmän sosioemotionaalisia taitoja oppimisen tukena. Jenna Lonka Rauman normaalikoulusta pohtii opettajaopiskelijoiden vuorovaikutusosaamisen kehittämistä opetusharjoittelussa.

Kolmannessa osassa pureudutaan yhteisopettajuuteen ja yhteisohjaajuuteen. Heidi Hämäläinen, Taru Törmälehto ja Jarno Jokiharju Lapin yliopiston harjoittelukoulusta kuvaavat tiimiohjausta ohjaavien opettajien ammatillisen kasvun tukena. Tuija Niemi ja Anu Waltari-Grundström Turun normaalikoulusta esittelevät luokan- ja aineenopettajaohjaajien välisen yhteisohjaajuuden mallin. Eveliina Artama ja Nina Högerman Turun normaalikoulusta tarkastelevat oppilaan tuen ja luokanopettajan erityisopettajan yhteistyön tulemista osaksi opetusharjoittelua vastauksena opetusharjoittelijoiden palautteisiin.

Neljännessä osassa esitellään erilaisia välineitä ohjauksen avuksi. Mari Mäki-Paavola ja Päivi Soininen Jyväskylän normaalikoulusta erittelevät erilaisia ohjauskäytänteitä. Perttu Ervelius Helsingin yliopiston Viikin normaalikoulusta kuvaa opetusharjoittelun ohjaukseen kehittämänsä tutkimusperustaisen työkalun. Jani Kiviharju Helsingin normaalilyseosta kuvaa verkko-ohjauksen kehittämiskokeilun. Annukka Juutinen Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulusta soveltaa moniulotteista opettajan osaamisen prosessimallia (MAP) osana opetusharjoittelun kehittämistä. Roope Salonen Helsingin normaalilyseosta esittelee mallin opetusharjoittelijoiden ohjatussa opetusharjoittelussa käyttämien opetusmenetelmien monipuolistamiseksi.

Viimeisen osan kehittämistehtävissä esitellään kohdennettuja näkökulmia ohjaukseen. Mikko Lindeman Jyväskylän normaalikoulusta kuvaa valmentavaa otetta opetusharjoittelun ohjauksessa. Minna Myrsky-Nyberg ja Katri Takko Turun normaalikoulusta kuvaavat suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -opetuksen kolmivuotisen kehittämiskokeilun. Johanna Asplund Tampereen yliopiston normaalikoulusta esittelee ohjausmateriaalin alkuopetusluokan opetusharjoitteluun. Pirjo Pollari Jyväskylän normaalikoulusta vertailee opettajuuden polkuja Suomessa ja Englannissa. Sanna Isopahkala Tampereen yliopiston normaalikoulusta avaa koulujen tunnekasvatuksen näkökulmia ohjauskeskusteluissa hyödynnettäviksi.

Antoisia ohjaushetkiä!
Heidi Mouhu ja Pasi Kurttila