Page 50 - Pedagoginen oivallus
P. 50
Kuvitettu keskustelu auttaa hahmottamaan tilannetta
Laura Alpay
– Oletko sinäkin kiirehtinyt tunnin aloitusta ja
sanonut palaavasi asiaan tunnin jälkeen niin
kuitenkaan tekemättä? Käyttänyt aivan liikaa aikaa
oppitunnistasi toistuvien riitojen selvittämiseen
tuloksetta? Pitänyt kasvatuskeskustelua tietämättä
mitä oikein sanoa ja toisaalta pohtinut, miten voisi
konkreettisesti tukea oppilaiden
vuorovaikutustaitoja erilaisissa sosiaalisissa
tilanteissa? Oletko huolissasi oppilaiden
lukutaidosta ja siitä, miten pitkäjännitteisen
opiskelun taidot heikkenevät? Laura Alpay kysyy
oivalluksessaan.
Kieli on ajattelun ja toiminnanohjauksen väline.
Sisäisellä puheella voimme ratkaista eteemme
tulevia ongelmia. Tarvitsemme sisäistä puhetta
erilaisissa sosiaalisissa tilanteissa voidaksemme
osallistua, kuulua joukkoon ja ymmärtää paitsi
itseämme myös muita erilaisten arvojen,
uskomusten, halujen ja tavoitteiden keskellä.
Sisäinen puhe vaikuttaa itsesäätelyyn.
Yksinkertaisesti piirtämällä voi mallintaa sitä
sisäistä puhetta, jota tarvitaan osallistumiseen ja
kaveritaitoihin tai esimerkiksi tavoitteelliseen
työskentelyyn ja sen aloittamiseen.
– Erityisesti monikielisten lasten kanssa kuvitettu
keskustelu antaa mahdollisuuden jäsentää erilaisia
tilanteita ja niissä tarvittavaa kieltä.
Alpayn käyttämä kuvitetun keskustelun malli
perustuu Carol Grayn (1991) sosiaalisen tarinan
sekä sarjakuvitetun keskustelun menetelmiin.
Sosiaalinen tarina on pedagoginen menetelmä,
jonka avulla voidaan opettaa sosiaalisia taitoja alun
perin erityisesti autismin kirjon henkilöille.
Sosiaalinen tarina on kasvatuspuheen
visualisointia, jonka tarkoituksena on selkiinnyttää
ajattelua ja antaa mallia erilaisita tilannetekijöistä,
tulkinnoista ja toivotuista ratkaisuista.
Menetelmässä tarina piirretään sarjakuvan
muotoon, ja se sisältää johdannon, itse tarinan siitä,
mitä on tapahtunut sekä yhteenvedon
ratkaisuehdotuksineen. Sosiaalinen tarina sisältää
50
