Page 119 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 113

Vahvuuslähtöinen pedagogiikka otettiin yhdeksi tarkasteltavaksi asiaksi harjoittelussa, jota
opiskelijat toteuttivat monella eri tavalla harjoittelunsa aikana. Vahvuudet ovat yksilön ky-
kyjä, kompetensseja ja piirteitä, jotka esimerkiksi voivat vahvistaa heidän kykyään selviytyä
vastoinkäymisistä ja stressaavista tilanteista (Epstein 2004). Vahvuuslähtöisyyttä voidaan
tarkastella eri näkökulmista, yksi niistä on resilienssinäkökulma. Soinnun (2014) mukaan
resilienssinäkökulmaa tarkasteltaessa huomioidaan yksilön riskitekijät heikentyneeseen
elämänodotukseen ja suojaavia tekijöitä, joilla näitä riskitekijöitä voidaan välttää. Yksilön
vahvuuksien tunnistaminen on toisin sanoen yksi keino tunnistaa suojaavia tekijöitä yksilös-
sä tai hänen ympärillään. Käyttäytymisen ja tunteiden vahvuuksien arvioinnin lähtökohtana
on, että kotona ja koulussa tuodaan esille lasten ja nuorten käyttäytymiseen, sosiaalisiin
suhteisiin ja tunteiden hallintaan liittyviä vahvuuksia, taitoja, itsetuntemusta ja itseluot-
tamusta (Hotulainen ym., 2014; Sointu ym., 2018). Yhteistoiminnalliselle työskentelylle
on ominaista ryhmän jäsenten positiivinen keskinäisriippuvuus sekä yksilöllisen vastuun
periaate (Saloviita 2006). Erityisopettajaopiskelijoista 21,4% oli jokseenkin samaa mieltä
ja 73,8 % oli täysin samaa mieltä vastatessaan väittämään ”Vahvuusperustaisen oppimisen
ymmärtäminen on olennaista tuleville ihmissuhdetyön ammattilaisille.”

Opettajaopiskelijat harjoittelevat vuorovaikutustaitoja monipuolisesti opintojensa eri vai-
heissa. Erityisopettajaopiskelijoiden yhtenä tehtävänä H3-opetusharjoittelussa oli videoida
omaa opetustaan ja arvioida sitä CLASS-arviointiin (Classroom Assessment Scoring System)
pohjautuen (Pianta ym. 2008). Opiskelijat oli perehdytetty kyseiseen arviointimenetelmään
lyhyesti ennen harjoittelun alkamista. Harjoittelun aikana he perehtyivät sähköisessä oppi-
misympäristössä video-opetukseen ja muuhun kirjalliseen materiaaliin CLASS-arvioinnista
(Siekkinen 2019). Opiskelijat suunnittelivat ohjaavien opettajiensa kanssa sopivan ohjaus- tai
opetustilanteen, jossa voi videoida omaa opetusta tai ohjaustilannetta. Opiskelijoiden teh-
tävänä oli analysoida omaa vuorovaikutustaan CLASS:n periaatteiden avulla. Heitä ohjattiin
valitsemaan tarkempaan tarkasteluun tunnetuki, ryhmän organisointi tai ohjauksellinen tu-
ki. Analysoinnin jälkeen tuli kirjoittaa pohdinta sähköiseen oppimisympäristöön siten, että
pohdinnat olivat myös muiden opiskelijoiden nähtävillä. Pohdinnassaan opiskelijat kuvasivat
perustellen, minkä vuorovaikutuksen osa-alueen he olivat valinneet ja raportoivat siitä, mitä
tietoa arviointi antoi itselle ja mikä oli tällaisen tehtävän merkitys. Opiskelijoita pyydettiin
pohtimaan omia kehittämistarpeita sekä sitä, miten arvioinnilla saatua tietoa jatkossa voisi
hyödyntää. Tällaisen tehtävän tavoitteena syventävien opintojen vaiheessa on perehdyttää
opiskelijoita tutkivaan opettajuuteen, omaan tutkijuuteen sekä siihen, miten opettaja voi
jatkossa hyödyntää monenlaisia tapoja ja keinoja oman toimintansa arvioimisessa.

Kyselyn mukaan erityisopettajaopiskelijoiden kokemukset tehtävästä olivat pääasiassa po-
sitiivisia. Yli puolet (59,5 %) opiskelijoista oli sitä mieltä, että tehtävä palveli hyvin vuoro-
vaikutuksen arviointia, ja että he oppivat uutta tehtävää tehdessä. H3-harjoitteluun liittyy
opintojakso Opetuksen eheyttäminen ja tutkiva opettajuus, joka sisältää verkkoluentoja,
itsenäisiä tehtäviä ja neljä kertaa seminaarityyppistä pienryhmäopetusta. Opintojakson
sisältöinä käsitellään tulevaisuuden työelämätaitoja, laaja-alaisen osaamisen tavoitteita,
yhteisö- ja yritysyhteistyötä, monitoimijuutta yksilön hyvinvoinnin tukemisessa, työyhteisön