Page 124 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

118 Teoriaa ja työkaluja
Yhteisopettajuus kuuluu käytänteisiin, joka tukee inklusiivisuutta koulussa ja Rytivaaran
ym. (2012) mukaan yhteisopettajuutta halutaan lisätä koulumaailmassa. Yhteisopettajuus
vaatii opettajilta eri asioita, kuin traditionaalinen yksilökeskeinen työ, jota erityisopetta-
jat ovat aiemmin tottuneet tekemään, ja johon erityisopettajaharjoittelijat ovat aiemmin
tottuneet opetusharjoittelussa perehtymään. Toimivan yhteisopettajuuden vaatimuksia
ovat yhteinen suunnittelu, kouluttautuminen, toimivat käytänteet ja selkeät roolit (Taka-
la & Uusitalo-Malmivaara 2012). Lisäksi tärkeää on yhteinen arvoperusta ja yhteisen toi-
mintakulttuurin luominen, oppilaitoksen johdon tuki yhteisopettajuudelle ja tahto tehdä
töitä yhdessä. (Rytivaara ym. 2012.) Yhteisopettajuuden toteuttamiseen on monenlaisia
malleja, joita eri oppilaitoksissa käytetään tänä päivänä monipuolisesti (Friend, Cook, &
Hurley-Chamberlain 2010).
Syventävien opintojen vaiheessa olevat erityisopettajaopiskelijat olivat sitä mieltä, että
yhteisopettajuutta muiden erityisopettajaopiskelijoiden kanssa oli harjoittelun aikana riit-
tävästi, kuten seuraavasta kuviosta voi havaita (kuvio 2.) Sitä vastoin luokan- tai aineenopet-
tajien kanssa yhteisopettajuudesta koettiin saavan liian vähän kokemusta. Yhteisopettajuus
koettiin tärkeäksi osa-alueeksi, josta tulisi saada harjoitusta opetusharjoitteluiden aikana.
Erityisesti yhteisopetuksen harjoittelu luokan- tai aineenopettajien kanssa nähtiin tärkeänä.

KUVIO 2. Yhteisopettajuus harjoittelussa