Page 152 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

146 Teoriaa ja työkaluja

Jotta sosiaalinen vuorovaikutus toimii hyvin, se edellyttää toisten odotusten ymmärtämistä.
Jokaisella opiskelijalla on odotukset onnistuneesta oppitunnista. Miten lähteä purkamaan
tilannetta, jos oppitunti ei olekaan mennyt odotusten mukaisesti? Sosiaalisiin perustaitoihin
kuuluu oman käyttäytymisen seuraamista sekä oivaltamista vuorovaikutukseen liittyvistä
eduista ja tappioista.

Hyvä vuorovaikutus edellyttää hyvää viestintätaitoa. Vuorovaikutustilannetta sävyttää aina
eräänlainen tunnekuorma. Tämä tunnekuorma tulee esiin äänensävyssä, lauserakenteis-
sa, ilmeissä ja eleissä. Vuorovaikutukseen kuuluu erilaisia tavoitteita, jotka herkkä toinen
osapuoli voi havaita. Aistimme helposti ilmapiirin ja tunnelman. Tähän liittyy sympatioiden
ja antipatioiden tunnistaminen. Vuorovaikutus herättää aina erilaisia tunnetiloja ja nämä
tunnetilat tarttuvat henkilöltä toiselle. Kauppilan (2011) mukaan Martin Heidegger tote-
aa, että olennaista inhimillisessä vuorovaikutuksessa on ymmärtäminen. Se on ihmisen
perusominaisuus.

Reijo A. Kauppila on perehtynyt viestinnän vääristymisiin, joiden vuoksi ihmiset tulkitsevat
viestejä virheellisesti ja aiheuttavat näin ollen epäselvyyksiä. Viestinnässä voi olla tahallisia
tai tahattomia vääristymiä. Kauppila on määritellyt 11 joko tietoista tai tiedostamatonta
puolustusmekanismia, jotka tulevat esiin vuorovaikutuksessa ihmisten kesken.

• Kieltäminen, egon puolustuskeino. Tässä tilanteessa ihminen kieltää tehneensä asioita,
joista häntä voitaisiin syyttää tai joiden tunnustaminen aiheuttaisi hänelle ikävyyksiä.
Tämä tekee vuorovaikutuksen ongelmalliseksi ja lisää epäluottamusta ihmisten välillä.

• Älyllistäminen, voi olla puolustuskeinona verbaalisesti lahjakkailla ihmisillä. Tällöin
henkilö pyrkii selittämään pettymyksen, epäonnistumisen ja häpeän tunteen aiheut-
tamia asioita. Tässä tilanteessa henkilö yleistää ongelmia, vaikka kyse on hänen omista
asioistaan. Älyllistämistä on muun muassa se, kun opiskelija selittää epäonnistumistaan
ulkopuolisilla tekijöillä vähättelemällä omaa osuuttaan.

• Arvon kieltäminen, aiheuttaa viestinnän kieroutumista. Tässä vääristymässä henkilö on
pyrkinyt tavoitteeseen ja se on jäänyt saavuttamatta, jolloin hän on kokenut vaikeita
pettymyksen tunteita. Menetyksen arvo kielletään ja selitetään sillä, ettei sen menetyk-
sen kohde ollutkaan minkään arvoinen. Arvon kieltäminen on usein alitajuista ja joskus
vaikea havaita. Tällöin viestinnässä ei päästä samalle aaltopituudelle.

• Kohteensiirto, tässä vääristymässä tunteen todellinen kohde korvataan toisella, johon
on helpompi purkaa omaa mielipahaa, pettymystä tai kiukkua. Opiskelija voi esimer-
kiksi kohdentaa kiukkunsa huonosti käyttäytyviin oppilaisiin sen sijaan, että hänen oma
toimintansa oppitunnilla oli aiheuttanut ei toivottua käyttäytymistä.

• Reaktionmuodostus, tällöin ihminen ei uskalla näyttää todellisia tunteita toiselle vai-
keassa tilanteessa vaan käyttäytyy toisin, usein päinvastaisesti kuin hänen tunteensa
edellyttäisivät. Tästä seuraa se, että henkilö ei voi ilmaista aidosti omia tunteitaan vuo-
rovaikutustilanteissa.

• Tunteiden liioittelu, tässä vääristymässä henkilö kauhistelee / dramatisoi asioita. Tällöin
myös helposti syyllistetään toisia ja kiinnitetään huomio haluttuun aiheeseen.