Page 31 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 25

tunnin, kun muut keräävät todisteita oppilaiden oppimisesta tunnin aikana. Sen jälkeen
ryhmäläiset analysoivat ja reflektoivat havaintojaan, jonka jälkeen tunti suunnitellaan ja
pidetään uudestaan. (van Tartwijk, Zwart, & Wubbels 2017).

Reflektion merkitys opettajaksi kehittymisessä

Reflektio ei ole uusi asia opettajankoulutuksen piirissä, mutta sitä pidetään edelleen yhtenä
opettajankoulutuksen tärkeimmistä tehtävistä ja myöskin yhtenä tavoitteena suurimmassa
osassa opettajankoulutusohjelmia maailmanlaajuisesti (esim. Beauchamp 2015). Nykypäi-
vänä reflektion merkitys nähdään erityisesti ammatillisen kehittymisen osana. Esimerkiksi
Korthagen ja Vasalos (2005) ajattelevat jopa, että ammatillinen kehittyminen pysähtyy, jos
opettaja ei ole tottunut systemaattiseen reflektioon. Reflektoiva opettaminen on “jatkuva
prosessi, jossa koetaan käytännön opetustilanteet, reflektoidaan niitä ekspertin ohjauksen
avulla ja kehitetään omaa syvää ymmärrystä opettamiseen henkilökohtaisen reflektion ja
teoreettisten (ekspertin tarjoamien) vuorovaikutuksessa.” (Korthagen & Kessels 1999, 6)

Reflektoiva opettaja on Zeichner ja Listonin (1996) mukaan tutkiva, tiedostava, tarkkaavai-
nen, osallistuva ja vastuullinen. Reflektoiva opettaja tutkii, jäsentää ja pyrkii ratkaisemaan
luokkahuoneessa ilmaantuvia dilemmoja. Hän on tiedostava ja kyseenalaistaa oletuksensa
ja arvonsa, jotka hän tuo mukaan opetukseensa. Hän on tarkkaavainen niitä institutionaa-
lisia ja kulttuurisia konteksteja kohtaan, jossa hän opettaa. Hän osallistuu opetussuunni-
telman kehittämiseen ja on mukana koulun muutospyrkimyksissä. Lisäksi hän kantaa vas-
tuunsa omasta ammatillisesta kehittymisestään.

Korthagenin (2017) mukaan opettajan oppiminen on kompleksista. Teorian ja käytännön in-
tegrointi ei ole hänen mukaansa ainoa haaste, vaan se, että opettajan persoona tulisi myös
huomioida opettajankoulutuksessa. Usein opettajan käyttäytymisen ohjaus on tiedostama-
tonta ja näin ollen opettajan oppiminen on myös tiedostamatonta oppimista. Opettajan
persoonassa käyttäytymisen kognitiiviset, affektiiviset ja motivationaaliset lähteet kietou-
tuvat yhteen ja ovat sulautuneet sosiaaliseen kontekstiin. Näin ollen opettajan oppiminen
on moniulotteista oppimista. Oppimisprosessit tapahtuvat sipulimallin monilla eri tasoilla,
eli opettajan oppiminen on monitasoista oppimista. (Korthagen, 2017.) Korthagenin (2004;
myös Hoekstra & Korthagen 2011) kehittämän reflektion sipulimallin mukaan opettajan (tai
opettajaopiskelijan) reflektio kohdistuu mallin eri tasoihin, jotka ovat ympäristö, käyttäyty-
minen, kompetenssit, uskomukset, identiteetti ja missio (Kuvio 1).