Page 30 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

24 Teoriaa ja työkaluja

mahdotonta. Tavoitteet on määriteltävä mahdollisimman tarkasti, jotta niiden saavuttaminen
voidaan todeta. Yleisellä tasolla olevan epämääräisen tavoitteen, kuten ”oppilaat oppivat ymmär-
tämään käsitteet desimaali ja murtoluku”, toteutuminen on vaikea todentaa: millaista evidenssiä
opettajalla on siitä, että oppilas on ymmärtänyt käsitteet desimaali ja murtoluku? Toisin sanoen
tavoitteet pitää määrittää tarkemmin.

Toinen Hiebertin ym. (2007, 51–52) listaama taito on ”Suorita empiirisiä havainnointeja opet-
tamisesta ja oppimisesta eli mitä oppilaat oppivat.” Heidän mukaansa empiiristen havaintojen
kerääminen sisältää sen, että a) opettajan tulee arvostaa sitä, että oppilaiden oppimisen toden-
taminen on välttämätöntä tehokkaan oppimisen arvioinnille, ja b) sen tunnistaminen, mikä on
oppimisen todentamista eli sitä, miten oppilaat ovat oppineet asetetut tavoitteet, sekä c) sen
tietäminen, miten kerätä todisteita oppimisesta.

Kolmas taito on ”Muodosta hypoteeseja opettamisen vaikutuksista oppilaiden oppimiselle eli mi-
ten opettaminen edesauttoi (tai ei auttanut) oppilaiden oppimista.” Tämä taito vaatii otaksuntaa
siitä, miten oppitunnin osat (esimerkiksi tehtävänanto, kysymys, harjoitus jne.) edesauttavat tai
heikentävät oppimista. Hypoteesit ovat alustavia väitteitä siitä, miten opetustilanne mahdollisesti
vaikuttaa oppimiseen. (Hiebert ym. 2007, 54.)

Edellisten kolmen taidon tavoitteena oli tuottaa tietoa opettajalle, jotta hän voi tehdä päätöksiä
siitä, miten kehittää opetustapahtumaa paremmaksi. Tiivistäen, nuo kolme taitoa tähtäävät sii-
hen, että oppimisen tavoitteet ovat selkeät, tietoa oppilaiden todellisesta oppimisesta kerätään
ja hypoteeseja muodostetaan siitä, miten opetustapahtuman osat edesauttavat tai heikentävät
oppilaiden oppimista. (Hiebert ym. 2007, 55.)

Neljäs taito on ”Käytä analyysejä, kun pyrit kehittämään opettamista eli miten tehokkaampi opet-
taminen voisi edesauttaa oppilaiden oppimista.” Tämä taito on suoraa seuraamusta kolmen edel-
lisen tuottaman tiedon hyödyntämisestä, kun uusia opetustilanteita suunnitellaan. Ajatuksena on
pohtia mahdollisia muutoksia oppituntiin, jotka voisivat parantaa lopputulosta. Lopputuloksen
parantuminen tarkoittaa luonnollisesti oppilaiden oppimisen parantumista, mutta se voi myös
tarkoittaa opettajan havainnointimahdollisuuksien kehittymistä. (Hiebert ym. 2007, 55–56.)

Opettajankoulutuksessa voidaan hyvin pohtia myös oppitunnin muuttamista ja kehittämistä pa-
remmaksi pidetyn tunnin pohjalta. Paranneltua tuntia ei välttämättä päästä testaamaan, mutta
sen pohtiminenkin ja vaihtoehtoisten tapojen ja vaikutusten miettiminen on hyödyllistä. Opet-
tajalla voi myös joskus olla tilaisuus testata muokattua oppituntia toisella ryhmällä, joko puo-
likkaan ryhmän tunnilla tai rinnakkaisluokan tunnilla. Hiebertin ym. (2007) neljän taidon malli
eräs konkreettinen apuväline esimerkiksi ohjaaville opettajille, kun he jäsentävät opetusharjoit-
telutilannetta opiskelijoille. Se tarjoaa yhden tavan tarkastella opetustapahtumaa ja oppia siitä.

Yksi esimerkki tavoitteellisesta opetuksen havainnoinnista ja sen edelleen kehittämisestä
on Japanista alkunsa saanut Lesson Study -menetelmä. Lesson Study -mentelmä on kolla-
boratiivinen menetelmä, jossa opettajaryhmä suunnittelee tunnin, yksi ryhmän jäsen pitää