Page 32 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi
P. 32
26 Teoriaa ja työkaluja
KUVIO 1. Korthagenin sipulimalli
Jokaiseen sipulikerrokseen liittyy konkreettisia reflektiokysymyksiä, joiden avulla opettaja
tai opettajaopiskelija voi (ja hänen tuleekin) pohtia oman reflektionsa kohdentumista. Näitä
kysymyksiä ovat:
Mitä kohtaan (ympäristö)?, Mitä teen? (käyttäytyminen), Missä olen kompetentti? (kom-
petenssit), Mihin uskon? (uskomukset), Kuka olen (työssäni)? (identiteetti) ja Mihin suu-
rempaan kokonaisuuteen koen kuuluvani? (missio). Reflektion sipulimallin avulla opiskelijaa
voidaan ohjata pohtimaan, kuka hän on ja mitä asioita hän pitää tärkeänä. Harjoittelun
aikana tai sen jälkeen voidaan yhdessä tai yksin pohtia mihin reflektion tasoon hänen huo-
mionsa tässä vaiheessa opettajaksi kehittymistä kiinnittyy.
Korthagen ym. (2001) ovat esittäneet opettajan kehittymiselle niin sanottua ALACT-mallia
(Kuvio 2). Mallissa on viisi vaihetta, jotka vaikuttavat hyvin yksinkertaisilta. Ensimmäinen
vaihe on toiminta, jota seuraa toiminnan tarkastelu jälkikäteen (looking back on the ac-
tion). Kolmas vaihe on olennaisista asioista tietoiseksi tuleminen (awareness of essential
aspects). Neljäntenä vaiheena on vaihtoehtoisten toimintatapojen luominen (creating al-
ternative methods of action) ja viidentenä vaiheena on kokeilu. Hoekstra ja Korthagen
(2011) raportoivat Mansvelder-Longyroux, Beijaard ja Verloopin (2007) tutkimuksesta,
jossa opettajaopiskelijoiden reflektio eroteltiin kahden tyyppiseen reflektioon. Näistä toi-
nen oli toimintaorientoitunut reflektio, jonka kohteena oli konkreettisesti se ”mitä tehdä
