Page 28 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

22 Teoriaa ja työkaluja

Dayn ja Gun (2007) mukaan lineaariset kehitysmallit ovat liian yksinkertaisia ja luovat käsitteel-
lisesti liian mutkattoman ja kontekstittoman kuvan. Heidän mukaan ekspertiksi kehittymisen
tie ei ole suora. Mallit eivät ole huomioineet muun muassa työpaikkaan liittyviä olosuhteita, tai
miten ne vaikuttavat ammatilliseen kehittymiseen ja oppimiseen. Opettajien kokemukseen ja
kompetenssiin liittyvä vaihtelu siinä miten he hallitsevat työn realiteetteja ja työelämän jännit-
teitä, johtaa myös vaihteluun siinä millaisia huolia heillä on ja millaisia tarpeita erilaisissa uran
kriittisissä kohdissa tai vaiheissa, ottaen huomioon myös henkilökohtaisen elämän vaiheissa.

Kritiikistä huolimatta vaiheteorioista voidaan löytää piirteitä, jotka ovat tunnistettavia am-
matillisessa kehittymisessä. Näin ollen niitä ei tarvitse hyljeksiä, vaan ymmärtää ne oman
aikakauden ja sen ajan tietämyksen tuotteina, jotka antavat yhden näkökulman aiheeseen.
Vaiheteorioiden puutteet huomioiden, niistä voidaan myös löytää jokin totuuden siemen.

Opettajien ammatilliset elämän vaiheet, identiteetti ja passio

Vaikka vaihemalleja on kovasti kritisoitu, on niille myös annettava kunniaa. Day (2012)
toteaa, että nimenomaan Hubermanin tutkimus toimi ponnahduslautana Dayn omalle pit-
kittäistutkimukselle, jossa hän selvitti opettajien kehittymistä nelivuotisen hankkeen avulla.
Tämä VITAE –tutkimus (The Variations in Teachers’ Work, Lives and their Effects on Pupils)
selvitti mixed methods menetelmällä 300 englantilaisen opettajan ammatillista elämää
(Day, Sammons, Stobart, Kington, & Gu 2007). Tässä tutkimuksessa tunnistettiin kriittisiä
kohtia ja vaiheita opettajan työuralla ja henkilökohtaisessa elämässä. Heidän mukaansa
useat tekijät, kuten henkilökohtainen elämä, työpaikka, sosiokulttuurinen ympäristö ja
poliittiset asiakirjat vaikuttivat positiivisesti tai negatiivisesti. Opettajien kyvyt, sitoutumi-
nen ja intohimo opettamiseen ja oppilaiden parhaaksi liittyi kolmeen seikkaan: opettajan
ammatillisen elämän vaiheeseen, heidän suhteelliseen käsitykseensä oman identiteetin
stabiiliudesta (tärkeää minäpystyyvyden ja toimijuuden kannalta), sekä heidän intohimoon-
sa opettamista kohtaan (sitoutuminen, hyvinvointi ja tehokkuus). He tunnistivat kuusi eri
ammatillisen elämän vaihetta. Opettajat, jotka olivat eri ammatillisen elämän vaiheissa
ja joiden tunnistettiin suhtautuvan positiivisesti toimijuutta, resilienssiä ja sitoutumista
kohtaan, kertoivat asioista, jotka vaikuttivat tähän. Niitä olivat koulun sisäinen johtaminen,
kollegat ja henkilökohtainen tuki. Sen sijaan opettajat, jotka arvioivat oman tehokkuutensa
olevan vähentymässä tai riskissä vähentyä, puhuivat negatiivisista paineista. Näitä olivat
muun muassa työtaakka, oppilaiden käyttäytyminen ja johtaminen. (Day 2012.)

Tietoinen harjoittaminen ja adaptiivinen asiantuntijuus

van Tartwijk, Zwart, ja Wubbels (2017) ovat koonneet ansiokkaaseen artikkeliinsa tietoa
opettajan tietoisesta harjoittamisesta ja adaptiivisestä asiantuntijuudesta. Ericssonin (2006)
mukaan ekspertiksi kehittymisessä kokemus ei yksistään ole riittävä, vaan tarvitaan tietoista
harjoittamista. Tietoinen harjoittaminen tarkoittaa sitä, että tullaan tietoiseksi kehittymis-
kohteista, jotka ovat oman osaamisen rajojen ulkopuolella, joita kriittisiin kohtiin keskitty-
mällä voidaan kehittää toistojen ja palautteen saamisen avulla.