Page 38 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

32 Teoriaa ja työkaluja

eNorssi asetti keväällä 2015 ohjauskyselyn kehittämistyöryhmän, johon kuului niin aineen-
kuin luokanopettajia kuudesta eri harjoittelukoulusta1. Palautekyselyn uudistaminen lähti
liikkeelle aiemmasta kyselylomakkeesta saadusta palautteesta, jonka sisältöä pidettiin ha-
janaisena ja asioita toistavana. Lisäksi aiemman kyselyn arviointikohteina oli kovin eri mi-
tallisia asioita. Aiempi kysely ei myöskään perustunut reflektoituun kokonaisjäsennykseen
pedagogisesta toiminnasta, mitä olisi tarvittu laadintavaiheessa jäsentämään kyselyä tarkoi-
tuksenmukaisesti. Monet arvioitavat kohdat koettiin myös tarpeettomiksi. Kysely laadittiin
monivaiheisena prosessina vuosien 2015 ja 2016 aikana. Esimerkiksi yhden seminaarita-
pahtuman yhteydessä kaikki paikalla olleet lähes 100 harjoittelukoulujen opettajaa saivat
ryhmissä tehtäväkseen miettiä lomaketta ja ehdottaa poistettavia ja säilytettäviä kohtia.
Kyselyn kehitysversioita pilotoitiin useissa harjoittelukouluissa sekä luokan- että aineen-
opettajien harjoittelussa ja kyselyä muokattiin saadun palautteen pohjalta.

Kyselylomakkeen rakenne

Ohjauskysely koostuu viidestä osiosta, joista ensimmäisessä kartoitetaan opiskelijan tausta-
tietoja, kuten ikää, opettajakokemusta, harjoittelukoulua, koulutusvaihtoehtoa, pääainetta
sekä harjoittelukoulun ulkopuolella suoritetun ohjatun harjoittelun osuutta. Vaikka kysely
toteutetaan anonyymisti, voidaan sen tuloksia taustatietojen pohjalta tarkastella esimer-
kiksi valtakunnallisesti tai harjoittelukouluittain.

Harjoittelukyselyn toinen osio (Kokemukseni ohjauksesta ohjatussa harjoittelussa) keskittyy
opiskelijoiden kokemuksiin ohjaustilanteiden laadusta. Osion teoreettisen taustana toimi-
vat vuosina 2008–2014 kerätyn laajan ohjauskeskustelututkimuksen tulokset (Koskela &
Kärnä 2013; Eronen, Koskela, Kärnä & Sawer 2020), joiden mukaan opettajuuden ammatil-
liseen rakentumiseen vaikuttavat keskeisesti juuri opiskelijan tuntemukset ohjaustilantei-
den ilmapiiristä. Osion laatimisessa on hyödynnetty edellä mainituissa tutkimuksissa esille
tulleita opiskelijoiden käyttämiä ohjaustilanteiden kuvauksia, joita on edelleen jäsennetty
monologis-dialogisiksi vastinpareiksi (ks. esim. Laine & Juuso 2010), joita ovat esimerkiksi
kuuntelemattomuus–kuuntelevuus tai määräilevyys–sovittelevuus (kaikki vastinparit taulu-
kossa 5). Opiskelijoilla on myös mahdollisuus vastata avoimessa vastauskentässä kysymyk-
seen, mikä hänen kokemansa tunne mahdollisesti puuttui listalta. Tässä osiossa kysytään
viisiportaisella asteikolla (erittäin tyytymätön – hyvin tyytyväinen) myös opiskelijoiden tyy-
tyväisyyttä heidän kokemiinsa ohjaustilanteisiin ja harjoitteluun ylipäätään. Lisäksi opiskelija
voi kirjoittaa avoimeen vastauskenttään, miten hän kehittäisi opetusharjoittelun ohjausta.

1 Kehittämistyöryhmään kuuluivat aakkosjärjestyksessä Lasse Eronen (Joensuun normaalikou-
lu), Auli Halme (Oulun normaalikoulu), Hillevi Honga-Oksanen (Vasa Övningskola), Hannu Juuso (Oulun
normaalikoulu), Hannu Koskela (Joensuun normaalikoulu), Harri Mustonen (Tampereen normaalikoulu),
Jaana Räisänen (Joensuun normaalikoulu), Katarina Stenberg (Viikin normaalikoulu) ja Katrina Vartiainen
(Turun normaalikoulu).