Page 39 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 33

Kolmannessa osiossa (Ammatillinen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana) selvitetään
opiskelijoiden käsityksiä heidän pedagogisesta toimintavalmiudestaan. Opiskelijat arvioi-
vat pedagogista toimintavalmiuttaan väitteillä, jotka perustuvat niin sanotun didaktisen
kolmion (opettaja–oppilas–oppiaines) sisältämiin suhteisiin (pedagoginen ja didaktinen
suhde) (ks. esim. Atjonen & Uusikylä, 2000). Pedagogisella suhteella tarkoitetaan opettajan
ja oppilaan välistä suhdetta, kun taas didaktinen suhde on oppilaan ja oppisisällön välinen
suhde. Pedagoginen suhde (III osion A-osa) mahdollistaa didaktisen suhteen onnistumisen,
ja didaktisella suhteella opettaja säätelee oppilaan ja oppisisällön kohtaamista sekä didak-
tisella osaamisella eli omalla opetustaidollaan (III osion B-osa) että substanssiosaamisella
eli aineenhallinnalla (III osion A-osa).

Kyselyssä opiskelija pohtii pedagogisen suhteen osalta kykyään rakentaa myönteinen oppi-
misilmapiiri. Opiskelija arvioi myös kykyään toimia pedagogisena auktoriteettina ja siten,
missä määrin hän osaa toimia oppilaiden kanssa pedagogisesti tahdikkaasti oppilaan tun-
teet huomioon ottaen. Lisäksi hän arvioi kykyään kannustaa ja tukea oppilasta ainutlaatui-
sena yksilönä sekä kykyään kasvattaa oppilaita kantamaan vastuuta itsestään ja ympäris-
töstään. Didaktisen osaamisen osalta opiskelija arvioi kykyään rakentaa oppimista tukevia
oppimisympäristöjä. Hän pohtii lisäksi kykyään eriyttää ja eheyttää sekä sitä, missä mää-
rin hän osaa käyttää tarkoituksenmukaisia työtapoja ja monipuolisia arviointimenetelmiä
tarkoituksenmukaisesti. Kyselyssä selvitetään myös, miten opiskelija ajattelee osaavansa
tukea oppilaiden itseohjautuvuuden kehittymistä. Substanssiosaamisen osalta selvitään
opiskelijan näkemyksiä siitä, miten hän hallitsee opetettavien oppiaineiden sisällöt ja tun-
tee opetettavien oppiaineiden opetussuunnitelmat. Lisäksi opiskelija arvioi sitä, miten hän
pystyy antamaan vaihtoehtoisen selityksen tai esimerkin, jos oppilaat eivät ymmärrä, tai
missä määrin hän ymmärtää, mikä hänen oppiaineissaan on erityisen merkityksellistä ja
opetuksessa painotettavaa. Substanssiosaamiseen liittyy myös kyky tarkastella laajempia
ilmiöitä opetettavien oppiaineitten näkökulmasta.

Neljännessä osiossa (Ohjauksen vaikutus ammatilliseen kehittymiseen) selvitetään sitä,
miten opiskelijat ajattelevat ohjauksen vaikuttaneen heidän pedagogiseen toimintavalmiu-
teensa. Tässä osiossa opiskelija pohtii IV osion A- ja B-osien väittämiä ohjauksen näkö-
kulmasta. Esimerkiksi III osion B-osan väittämä ”Osaan eheyttää.” (kaikki osion väittämät
taulukossa 6) on tässä osiossa muodossa ”Ohjaus on tukenut minua eheytymisessä” (kaikki
osion väittämät taulukossa 7).

Minäpystyvyysosiossa (V osio) selvitetään opiskelijoiden käsityksiä siitä, miten he luotta-
vat omiin kykyihinsä toimia tulevina opettajina. Tähän vaikuttavat merkittävästi opetus-
harjoittelusta saadut kokemukset ja niiden ohjaustilanteissa tehdyt tulkinnat (ks. esim.
Bandura, 1997; Zimmerman, 2011). Toisaalta osion liittäminen ohjauskyselyyn perustuu
Sipilän hallituksen antamiin koulutuspoliittisiin linjauksiin (Valtioneuvoston kanslia, 2015)
sekä Suomen opettajaksi opiskelevien liiton (SOOL, 2015) asettamiin tavoitteisiin opet-
tajankoulutukselle.