Page 44 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

38 Teoriaa ja työkaluja

(ks. Cohen 1988). Esitystavaksi olemme valinneet prosentuaalisen frekvenssijakauman, kos-
ka tämä mahdollistaa muun muassa jakaumatiedon käyttämisen vertailuaineistona erilai-
sissa pienempien otantojen tarkasteluissa. Esittely on jaettu lomakkeen mukaisesti viiteen
osaan.

Aineiston edelleen tiivistämiseksi olemme muodostaneet koko vastaajaryhmää käyttäen
jokaisesta osioista summamuuttujan. Summamuuttujien sisäisen reliaabeliuden tarkas-
telemiseksi määritimme niille Cronbachin alfan arvon. Näiden summamuuttujien avulla
kuvaamme niitä muutoksia, joita vastaajaryhmissä on tapahtunut eri lukuvuosien välillä.
Näiden summamuuttujien avulla tarkastelemme lukuvuosien välisiä eroja käyttäen yksi-
suuntaista varianssianalyysiä tilanteissa, joissa samanvarianssisuusehto osaryhmien välillä
toteutuu, määrittäen myös eta2-kertoimen, joka kuvaa sitä, kuinka monta prosenttia aineis-
tossa esiintyvästä vaihtelusta selittyy löydetyllä erolla. Lisäksi varianssianalyysin löytäessä
ryhmien välille eroja, määritimme jälkitestauksena Scheffen testiä käyttäen lukuvuosiparit,
joiden välille ero paikallistuu. Summamuuttujissa, joissa samanvarianssisuusehto ei ollut
voimassa, käytimme vastaavasti robusteja testejä (Brown-Forsythe ja Welch sekä jälkites-
tauksessa Dunnetin t3 peritestiä). (ks. esim. Metsämuuronen, 2005.)

Ohjaustilanteiden ilmapiiri

Ensimmäinen osa käsittelee ohjaustilanteiden ilmapiiriä monologis–dialogisina vastinparei-
na (ks. taulukko 5). Ohjaustilanteiden ilmapiiriä kuvaavina muuttujina vastinparit toimivat
erinomaisesti, sillä reliabiliteettikerroin osoittaa erittäin hyvin (Cronbachin alfa 0.94), että
vastinparit mittaavat samaa asiaa lukuun ottamatta vastinparia kiireisyys–kiireettömyys.
Ohjaustilanteiden ilmapiiriä voi kokonaisuudessaan pitää varsin myönteisenä (ks. taulukko
5), sillä asteikolla 1–5 keskiarvot asettuvat välille 3,84–4,58, josta poikkeaa taas selkeästi
vastinpari kiireellisyys–kiireettömyys (ka 3,1). Opiskelijoiden mukaan ohjaustilanteiden
ilmapiirille erityisen luonteenomaisia ovat rehellisyys3 (ka 4,58), luottamus (ka 4,44), kun-
nioittavuus (ka 4,42) ja vastuullisuus (ka 4,41). Heikommin ohjaustilanteiden ilmapiiriä
kuvaavat joustavuus (ka 3,93) ja vapautuneisuus (ka 3,84), joskin nekin nähdään melko
myönteisinä. Sen sijaan kiireettömyys (ka 3,1) poikkeaa selkeästi muista ohjaustilanteiden
ilmapiirin piirteistä ja siksi sitä on tarpeen tarkastella hieman lähemmin.

Luokanopettajaopiskelijoista hieman alle kolmannes (30,5 %), ja aineenopettajaopiskeli-
joista hieman yli kolmannes (35,9 %) on kokenut ohjaustilanteiden ilmapiiriä kuvaavassa
vastinparissa kiireisyys–kiireettömyys eniten tai usein ensin mainittua tunnetta. Jälkim-
mäistä tunnetta eli kiireettömyyttä on usein tai eniten kokenut suhteellisesti suurempi osa
luokanopettajaopiskelijoista (41,2 %), kun taas aineenopettajaopiskelijoiden osalta prosent-
tiluku on suurin piirtein sama (34,7 %).

3 Luettavuuden parantamiseksi käytämme tässä vastinpareista vain niiden dialogisempaa ilme-
nemistä, koska opiskelijoiden kokemukset painottuvat niihin.