Page 48 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

42 Teoriaa ja työkaluja

neenopettajakoulutuksen opiskelijoiden keskimääräinen tyytyväisyys oli (ka 4.16, kh=0.77)
ja vastaavasti luokanopettajakoulutuksen opiskelijoilla (ka 4.18, kh=0.82). Myöskään nämä
tyytyväisyyden kokemukset eivät poikenneet tilastollisesti toisistaan.

Lukuvuosien vertailussa lukuvuosien 2017–2018 (ka 4.23, kh=0.74) ja 2018–2019 (ka 4.14,
kh=0.80) tyytyväisyyden kokemukset ovat tilastollisesti alemmat lukuvuoteen 2016–2017
(ka 4.25, kh=0.75), joskin selitysasteeltaan lähes merkityksettömänä, koska vuosikohtainen
tyytyväisyyden kokemus selittää aineiston vaihtelusta vain 0.4% (F(2,3625)=6.40, p=.002,
eta2=.004). Tämä kokemuksen laskeva trendi paikantui sekä luokanopettaja- että aineen-
opettajaopiskelijoiden aineistoissa samalla tavalla.

Valtakunnallisen ohjauskyselyn tulosten mukaan opiskelijat ovat varsin tyytyväisiä harjoit-
teluun ja ohjaukseen. Harjoitteluun hyvin tai aika tyytyväisiä on vuositasolla ollut varsin
vakaasti 89,1–91,5 %, kun taas erittäin tai aika tyytymättömiä on vain 3,0–3,6 %. Ohjauksen
osalta tyytyväisyys näyttää sen sijaan laskevan vuosi vuodelta. Lukuvuonna 2016–2017 hy-
vin tai aika tyytyväisiä opiskelijoita oli 89,1 %, seuraavana lukuvuonna 87,1 % ja lukuvuonna
2018–2019 enää 84,9 %. Erittäin tai aika tyytymättömien osuus on samalla aikajaksolla
kasvanut kahdella prosenttiyksiköllä (3,7 % -> 5,7 %). Vaikka tyytymättömiä on suhteellisesti
edelleen varsin vähän, suuntausta voi pitää huolestuttavana.

SOOL ry:n opettajaopiskelijoille suunnatun työelämävalmiuskyselyn mukaan harjoitte-
lut tuovat käytänteitä lähelle ja niistä on saanut hyvää palautetta (Penttilä, 2018). Har-
joittelut vahvistivat myös suurimman osan (91,2 %) varmuutta alanvalinnasta vähintään
joissain määrin. Toisaalta SOOLin kyselyyn vastanneet opiskelijat (N= 937) ovat tyyty-
mättömiä harjoittelun määrään, sillä sitä pidetään turhan vähäisenä. Lisäksi huolestutta-
vana voi pitää sitä, että joka kahdeksas opiskelija (12,5 %) koki saaneensa harjoittelun
aikana riittämättömästi ohjausta. Tämä saattaa osin johtua voimistuneesta yksilöllis-
tymisen trendistä (ks. esim. Saastamoinen 2011), mikä ohjaustilanteessa voi opiskeli-
jan kokemuksessa näyttäytyä henkilökohtaisen huomiontarpeen täyttymättömyytenä.

Ammatillinen kehittyminen ohjatun harjoittelun aikana

Ohjauskyselyn mukaan opiskelijat kokevat ammatillisen kehittymisen kolmesta osa-aluees-
ta vahvimmaksi opettajan ja oppilaan välisen suhteen eli didaktisen kolmion pedagogisen
suhteen. Melkein kaikki opiskelijat sanovat osaavansa rakentaa hyvän oppimisilmapiirin
(ka 4.32): luokanopettajaopiskelijoista peräti 95,6 % ja aineenopettajaopiskelijoistakin 92,4
% oli samaa tai täysin samaa mieltä väittämän kanssa. Suuri enemmistö kokee itsensä
kannustavaksi (ka 4.14; LO 86,8 %, AO 80,1 %), ja osaa mielestään toimia pedagogisesti
tahdikkaasti (ka 4.18; LO 89,1 %, AO 86,3 %). Noin neljä viidestä kokee myös omaavansa
pedagogista auktoriteettia (ka 4.03, LO 83,6, AO 76,2 %). Sen sijaan oppilaiden kasvatta-
minen vastuun kantamiseen pystyy enää runsaat kaksikolmasosaa (ka 3.95; LO 80,8 %, AO
69,6 %). (Taulukko 6.)