Page 34 - Oppimisymparistojulkaisu II

32 Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen II

maan ovat elvyttäneet paremmin kuin hiljaisuus. Stressistä palautumista taukojen aikana
voidaan täten tehostaa virtuaalisen luontoympäristön avulla. Virtunature-hankkeen lop-
puraportissa todetaan, että ”virtuaalinen luontohuone näyttäytyi helppona ja edullisena
keinona luoda restoratiivinen ympäristö toimistotilaan”. Siinä mainitaan myös, että (oikea)
luonto ei ole kaikissa työympäristöissä helposti saavutettavissa ja virtuaaliluontoa on mah-
dollista käyttää työympäristöjen lisäksi esim. sairaaloissa ja hoitolaitoksissa.

Liisa Tyrväisen mukaan virtuaaliluonnon hyödyntämistä kouluissa ei ole toistaiseksi tutkit-
tu. Voidaan kuitenkin olettaa, että mikäli kouluun rakennettava tila tuottaa luontoelämyk-
sen, se tuottaa hyötyä oppimisessa. Luontotilassa tapahtuva ei-tahdonalainen rentoutu-
minen voi esimerkiksi lisätä tarkkaavaisuutta ja keskittymistä. Sykevälivaihteluita, mielialan
muutoksia ja omia arvioita luontotilan vaikutuksesta on mahdollista tutkia myös koululuo-
kan käyttäjien eli oppilaiden ja opettajien kohdalla.

Edellä kuvatut asiat mielissämme aloimme suunnitella koulun virtuaaliluokkatilaa. Alusta
asti luokan käyttöön on liittynyt kaksi tavoitetta: luokkatilan tulee soveltua yhtä lailla ope-
tuskäyttöön kuin tauko- ja palautumistilaksi. Eli tavoitteena on luoda tila, jossa voidaan
opiskella virtuaalisesti tuotetussa luontomaisemassa. Lisäksi opetuksen ulkopuolisena ai-
kana saman luokan on tarkoitus toimia tilana, jonne on mahdollista mennä hetkeksi rau-
hoittumaan koulun usein hektisestä ja meluisasta ympäristöstä. Ihannetapauksessa meillä
olisi erikseen opiskelu- ja palautumistilat, mutta sekä asiaan soveltuvien koulun tilojen ra-
jallinen määrä, että hankkeen budjetti edellyttivät kompromissin tekoa tila-asiassa.

Virtuaaliluokan suunnittelussa kulkevat rinnakkain sisustus, tekninen toteutus ja virtu-
aalisesti tuotettavat sisällöt. Suunnittelun aikana on kartoitettu sekä opiskelijoiden että
opettajien toiveita ja näkemyksiä luontotilaan sopivista elementeistä. Tavoitteena on, että
syksyllä 2020 meillä on käytössä luontoelämyksen mahdollistava, opiskelua tukeva sekä
palautumista edistävä tila. Virtuaaliluontoluokan käyttökokemuksista ja vaikutuksista op-
pimiseen suunnitellaan tutkimusta lukuvuodelle 2020–2021 yhteistyössä Itä-Suomen yli-
opiston Soveltavan kasvatustieteen ja opettajankoulutuksen osaston kanssa.

Toivottavasti siis ensi lukuvuonna auringonpaiste, linnunlaulu ja kevätpurojen solina virkis-
tävät mieltä ja tukevat jaksamista luokassa jo kuukausia ennen kuin samat asiat voidaan
aistia luonnossa koulun ulkopuolella.

5. PedaLab: Immersiivinen opetus

Immersiivistä virtuaalitodellisuutta hyödyntävät alat mahdollistavat omakohtaisen koke-
muksen aiemmin saavuttamattomissa tilanteissa ja ympäristöissä. Immersiivinen taide,
media ja journalismi vievät seuraajansa suoraan tapahtumien keskelle ja tarinankerron-
nan keinot ovat virtuaalitodellisuuden myötä uudistumassa. Eniten immersiota käytetään
tieteen ja teknologian aloilla erityisesti koulutus- ja suunnittelutarkoituksiin. Virtuaalito-
dellisuus mahdollistaa lukemattomien skenaarioiden luomisen, ennakoinnin, tarkkuu-
den, harjoittelun turvallisuuden sekä oppijan yksilöllisyyden huomioinnin. Yhteisöllisissä
virtuaalisovelluksissa (CVE, collaborative virtual environment) on puolestaan saavutettu