Page 30 - Oppimisymparistojulkaisu II

28 Oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittäminen II

tusta ja yhdessä työskentelyä, että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suun-
nittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoi-
ta aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.

Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu ja
tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Opiskeluympäristöä laajennetaan
op-pilaitoksen ulkopuolelle myös tieto- ja viestintäteknologian avulla.”

2. Monipuolisuutta ja osallisuutta

Muutokset eivät rajoitu ainoastaan fyysisen ympäristön kehittämiseen. Hankkeessa suun-
nitellaan, pilotoidaan ja toteutetaan uudenlaisia pedagogisia ratkaisuja. Tavoitteena on,
että prosessi on mahdollisimman osallistava ja kaikilla koulun käyttäjillä on mahdollisuus
osallistua prosessiin.

Itä-Suomen yliopiston harjoittelukoulussa Tulliportin yläkoulussa ja lukiossa harjoittelee
vuosittain kolmessa eri harjoitteluvaiheessa noin 100–150 aineenopettajaharjoittelijaa
harjoittelua kohti. Ohjatun harjoittelun opetuksesta merkittävä osa tapahtuu pienryhmä-
työskentelynä sekä henkilökohtaisena ohjauksena. Ohjauskeskusteluissa tavoitteena on
harjoittelijan oman pedagogisen toiminnan reflektointi. Usein keskusteluissa käsitellään
myös henkilökohtaisia ja luottamuksellisia asioita harjoittelijan ammatillisen kehittymisen
polulla. Sanna Vehviläisen mukaan ohjaus on yhteistoimintaa, jossa tuetaan ja edistetään
ohjattavien oppimis-, työ- ja elämänvalinnan prosesseja siten, että heidän toimijuutensa
vahvistuu. Ohjaus edellyttää dialogisuutta, avoimuutta ja jaettua tavoitetta. (Vehviläinen,
2014). Hyvän ohjaussuhteen syntyminen vaatii ohjausympäristöltä turvallisuutta ja häi-
riöttömyyttä. Näiden olosuhteiden takaaminen on haastavaa harjoittelukouluympäristös-
sä, jossa työskentelee satoja yläkoululaisia, lukiolaisia ja myös suuri joukko aikuisia.

Lokakuussa 2019 perusharjoittelua aloittavilta opiskelijoita pyydettiin harjoittelun infoti-
laisuudessa kuvailemaan heille tärkeitä piirteitä fyysisessä ohjausympäristössä. Esille tu-
livat esimerkiksi rauhallisuus, kiireettömyys, kotoisuus, viihtyvyys, valoisuus ja yksityisyys.

Syyslukukaudella 2019 myös koulumme lukiolaisilta ja opettajilta kysyttiin ideoita ja toi-
veita yleisten tilojen suunnittelussa. Eri käyttäjäryhmiä pyydettiin kuvittelemaan heidän
lempipaikkojaan luonnossa ja kysyttiin, ja miten lempipaikan elementit voisivat näyttäytyä
yleisissä aulatiloissa ja käytävien päätynurkkauksissa materiaaleina, kalusteina, kuvina ja
tunnelmina.