Page 133 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 127

Työkaluja käyttöteorian tiedostamiseen

Metaforilla sanoitamme todellisuutta ja pystymme ilmaisemaan, tai ilmaisemme tiedos-
tamattamme sellaisia ilmiöitä, joihin emme pääse käsiksi akateemisella puheella (Lakoff &
Johnson 1980). Siksi metaforatyöskentelyä voikin pitää keskeisenä välineenä omaan opetta-
juuteen liittyvien mielikuvien tutkimisessa (Väisänen & Silkelä 2000). Metaforia on käytetty
varsin paljon opettajien tai opettajaksi opiskelevien uskomusten ja käsitysten tutkimuksessa
(ks. esim. Martinez, Sauleda & Huber 2001; Patchen & Crawford 2011). Metaforat kuvaavat
myös vallalla olevaa kielikäsitystä (ks. Nikula 2010) ja osa metaforista jää pysyviksi, kuten
Cumminsin (1984) metafora kaksihuippuisesta jäävuoresta, joka kuvaa kaksikielisen kie-
lenoppijan pinnan yläpuolella näkyvää kielitaitoa ja pinnan alla olevaa laajempaa kielitie-
toisuutta. Metaforiksi voidaan katsoa myös piirrokset, joiden avulla on tutkittu erityisesti
kieltenopetukseen ja -opettajuuteen liittyviä uskomuksia ja käsityksiä (ks. esim. Kalaja &
Pitkänen-Huhta 2018; Mäntylä & Kalaja 2019). Piirroksia on käytetty esimerkiksi pitkit-
täistutkimuksessa, jossa on selvitetty kieltenopettajaopiskelijoiden pedagogisen ajattelun
kehittymistä (Kalaja ym. 2008; Alanen ym. 2013). Metaforat ja piirrokset ovat hyödyllisiä
työkaluja, kun halutaan tarkastella opettajan käyttöteoriaa ja sen suhdetta hänen kannat-
tamaansa teoriaan.

Olemme itse käyttäneet sekä metaforia että piirroksia osana ohjausta. Olemme esimerkiksi
pyytäneet opiskelijoita jatkamaan kieltenopettamista koskevia lauseita ja piirtämään itsen-
sä kieltenopettajana. Kun kieltenopettajaksi opiskelevia on pyydetty kirjoittamaan siitä,
millainen on hyvä kielenopettaja, he ovat muun muassa käyttäneet asiantuntija-, luonto-,
fiktiohahmo- ja artefaktimetaforia (Salo 2006). Hyvä kieltenopettaja nähdään ammatillisena
asiantuntijana, joka on ”matkaopas, joka innostaa ja ohjaa oikeaan suuntaan” tai ”luot-
si sumuisessa saaristossa”. Hänellä voi myös olla luontaisia ominaisuuksia ”gekko: valmis
sopeutumaan ja kasvattamaan uuden hännän silloin kun se on puraistu poikki” tai sitten
jokin fiktiivinen ihanne, johon pyritään (esim. Yoda tai Teräsmies). Opiskelijat näkevät hyvä
kieltenopettajan myös välineenä (esim. kompassi, klassikkokirja tai apupyörät). (Salo 2006.)

Kun opiskelijoita on pyydetty piirtämään kuva itsestään opettajana, he ovat piirtäneet hyvin
erilaisia kuvia. Yksi on piirtänyt itsensä erilaisten oppiaineeseen liittyvien asioiden ympäröi-
mänä (kuva 1). Kuvassa olevat aurinko ja sydän kuvaavat oppituntien positiivista ilmapiiriä
ja oppilaista välittämistä, kartta ja lippu muun muassa Ruotsiin matkustamista ja kulttuu-
riin tutustumista, kun taas kirja, TV, puhuminen ja kuunteleminen kertovat monipuolisista
opetusmenetelmistä.