Page 138 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

132 Teoriaa ja työkaluja

sen tärkeä, kun ennakoidaan oppimistilanteen muuttujia. Kun opettajalla on laaja ymmärrys
opetuksen, opiskelun ja oppimisen teorioista, hänellä on myös vapaus ja kyky valita tilan-
teeseen sopivin ja tehokkain pedagoginen ratkaisu (Bax 2011; Richards 2006).

Kielten opetuksessa korostuu kommunikaatio (ks. esim. Richards 2006). Mielekäs kielen-
käyttö ja mielekkäät tehtävät kuuluvat myös viestinnällisen kieltenopetuksen perusperiaat-
teisiin. Oppilaat oppivat tekemällä yhteistyötä, jakamalla oppimiskokemuksiaan ja olemalla
osallisia oppimisprosessin eri vaiheissa. Opettajan rooli on tukea ja ohjata. Näkemyksen
taustalla ovat ekologiset teoriat, jossa ajatuksena on, että vieraan kielen käyttäjän pitää
ottaa kieli haltuun itselleen mielekkäällä ja monipuolisella tavalla (van Lier, 2004). Tässä
artikkelissa sovellamme Määtän ohjausfilosofian kuvausta ja kutsumme kielenopetuksen
pedagogista käsikirjoitusta Kielenopetuksen pelikirjaksi. Kun oppilaalla on tavoitteet ase-
tettuna, voi peli alkaa. Pelaajina ovat oppilas ja opettaja. Oppilaan rooli on olla aktiivinen
opiskelussaan ja pitää katse naulittuna tavoitteessa. Opettajan tehtävä on miettiä taktiikka
eli suunnitella mitä opettaa, miten opettaa ja miksi opettaa.

Kielten opetuksen teemoina perusopetuksessa ja lukion ensimmäisillä kursseilla ovat arjen
tilanteisiin ja oppilaan omaan kokemusmaailmaan kuuluvat aihepiirit. Koulukontekstissa
opettaja tarjoaa oppilaille oppimistilanteita, jotka mahdollistavat siirtovaikutuksen kautta
oppilaan selviytymisen vastaavista viestintätilanteista luokkahuoneen ulkopuolella. Kiel-
ten opetuksen ja opiskelun tavoite on viestinnällinen kielenkäyttötaito ja kielen oppimisen
jatkumo. (Opetushallitus 2014; Opetushallitus 2019.) Oppimista tavoittelevaa tekemistä
kuvataan usein verbeillä opiskella, opetella, harjoitella ja totutella. Kun nämä teot nähdään
oppimisen tärkeimpänä keinona, keskitytään oppimistilanteessa siihen, millaisin keinoin
opettaja voi parhaiten tukea oppilasta toimimaan oppilaan itselleen asettamien tavoittei-
den mukaisesti. (Yrjönsuuri 2000, 153-157.)

Käyttöteoriaamme havainnollistavassa Kielenopetuksen pelikirjassa nivomme yhteen Bloo-
min taksonomian (ks. esim. Anderson & Krathwohl 2001) mukaiset portaittaiset osaamista-
sot ja Engeströmin (1992) täydellisen oppimisen mallin vaiheet. Avaamme ratkaisujamme,
jotka koskevat opiskeltavaa kieliainesta ja työtapojen valintaa. Keskitymme erityisesti ku-
vaamaan systemaattista kieltenopetusta ja opiskelua. Väliotsikot ovat sovelluksia Määtän
pelikirjametaforasta.

Uskomme tunnelmaan

Nopeat muutokset oppimisympäristössä ja oppilaiden keskittymiskyvyssä vaikuttavat opet-
tajan arkeen. Sajaniemen ja Krausen (2012) mukaan informaatiovirtojen hallinta (epäolen-
naisen informaation erottaminen olennaisesta), epävarmuuden sietokyky ja itsesäätely-
taidot ovat kolme keskeistä valmiutta, joita tulisi nostaa kouluopetuksen sisällöiksi. Vaikka
erillistä oppiainetta stressin sietokyvyn kasvattamisesta tai itsesäätelytaidoista tuskin kos-
kaan tulee, tekevät monet opettajat päivittäin valintoja, jotka tukevat oppilaiden kasvua ja
selviytymistä muuttuvan maailman haasteissa. Sajaniemi ja Krause (2012) korostavat pieniä