Page 143 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 137

Suuri osa kielestä, jota käytämme päivittäin, on ennakoitavissa ja rutiininomaista, minkä
vuoksi fraasien opettelua voidaan pitää itsestäänselvänä lähtökohtana kielen oppimiselle
(Nattinger & DeCarrico 1992). Fraasit (chunks), joita oppija tallentaa muistiinsa leksikaalisi-
na kokonaisuuksina tai skeemoina, mahdollistavat oppijan ilmaisemaan sellaisia toimintoja,
joita hän ei itse pystyisi tuottamaan varsinkaan kielenoppimisen alkuvaiheessa. Tämä on
tärkeää ottaa huomioon, koska oppijan motivaatio kielten oppimista kohtaan voi laskea,
jos oppijan on aina opeteltava yksittäisten sanojen jälkeen vielä rakenteet niiden käyttöä
varten. Oppijoiden kielitaidon kehittyessä tilanne luonnollisesti muuttuu. (Hakuta 1976,
333; ks. myös Harjanne 2006; Lewis 1992; Schmitt 2004.)

Kun oppilas on harjoitellut niin, että opiskellut fraasit ja rakenteet ovat tulleet tutuiksi,
parhaimmassa tapauksessa jopa automatisoituneet, hän voi lähteä soveltamaan niitä uu-
sissa tilanteissa. Opittua ja koko opiskeluprosessia pitää arvioida ja siihen yhdessä uuden
luominen on toimiva keino. Yhdessä tekemällä kaikki ovat osallisia. Arviointi kulkee koko
ajan mukana, mutta se ei saa lannistaa vaan sen pitää kannustaa. Opintojen aikaisen arvi-
oinnin keskeisenä tehtävänä on kaikilla vuosiluokilla ohjata ja kannustaa opiskelua ja tukea
oppimista sekä edistää oppilaan itse- ja vertaisarvioinnin taitoja (Opetushallitus 2014).

Pohdinta

Olemme tässä artikkelissa esitelleet muutaman työkalun, joiden avulla ohjaaja voi ohjatussa
harjoittelussa auttaa opiskelijaa tulemaan tietoiseksi omasta käyttöteoriastaan ja tämän
tiedostumisen kautta tukemaan hänen ammatillista kehitystään. Olemme lisäksi havainnol-
listaneet pelikirjametaforan avulla kielen opettamista, opettajaksi opiskelevien ohjaamista
ja antaneet esimerkkejä käyttöteoriamme näkymisestä kielenoppimistilanteissa. Kieli- ja
kulttuuritiedon tarjoaminen lisää kielitietoisuutta, ja vaiheittain etenevä harjoittelu sekä
monipuolinen arviointi tukevat kielenoppimista ja vahvistavat oppijoiden minipystyvyyttä
ja positiivista käsitystä kielenoppijana. Oppimistilanteissa vahvistetaan osallisuuden koke-
mista. Osallisuus todentuu jakamisen kautta, jossa oppilaiden kielenoppimisprosessi teh-
dään näkyväksi erilaisten sovellusten ja oppimisteknologian avulla. Opettajan roolin muu-
tos tiedon välittäjästä oppimisstrategioiden valitsijaksi on muuttanut kieltenopettamista.
Motivaatio- ja tunnestrategiat muistuttavat tässä artikkelissa pohdittua oppimistilanteen
tunnelmaa. Ymmärtämistä ohjaavat strategiat, harjoittelu-, elaborointi- ja organisointistra-
tegiat näyttävät sisältävän samoja elementtejä kuin kuvaamamme kieltenopetuksen peda-
goginen punainen lanka, TYTSY.

Muutokset opetussuunnitelmassa, erilaiset oppijat ja uudet oppimisympäristöt haastavat
kaikkia ohjaajia ja opettajia kehittymään työssään. He voivat kiteyttää käyttöteoriansa me-
taforaksi tai akronyymiksi, joka auttaa pitämään opetuksen tavoitteet kirkkaana mielessä.
Käyttöteoriastaan tietoinen kieltenopettaja toimii omien näkemystensä suuntaisesti. Opet-
tamisen ja ohjaamisen kautta tapahtuva oppiminen on aktiivista toimintaa, tiedonhakua,
avoimuutta, jakamista, autenttisia ja uskottavia oppimistilanteita sekä omakohtaisuutta.