Page 135 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi
P. 135
ohjatun harjoittelun kehittämiseen 129
KUVA 2. Luokkaretkellä Tukholmassa KUVA 3. Vuorovaikutusta ja yhteistyötä
On tärkeää, että ohjaaja ei yritä tulkita metaforia tai piirroksia ainoastaan omasta viiteke-
hyksestään käsin, vaan ohjauskeskustelussa kannattaa pyytää opiskelijaa kertomaan, mitä
hän on kirjoittanut tai piirtänyt ja mitä hän sillä haluaa sanoa. Lähtökohtaisesti se, onko
opiskelija esimerkiksi piirtänyt vain itsensä, saattaa kertoa jotain olennaista hänen käyttöte-
oriastaan, mutta toisaalta kyse voi olla vain siitä, miten hän on ymmärtänyt tehtävänannon.
Keskustelemalla opiskelijoiden kanssa näistä metaforista ja niiden tulkinnoista, opiskelija
saattaa joutua haastamaan omia käsityksiään tai näkemään ristiriitoja ajattelunsa ja toi-
mintansa välillä. Tällainen identiteetin hellävarainen ravistelu, kuten Moisio (2009) asian
ilmaisee, johtaa transformaatio- eli muutosprosessiin, joka on edellytys yksilön henkiselle
kasvulle ja siitä johtuvalle toimintatavan muuttumiselle (Ojanen 2003).
Metaforat ovat hyvä työkalu reflektion edistämiseen, mutta toisinaan niistä saattaa syn-
tyä perusteellinen ja tarkkaan jäsennetty syväluotaus opettajan pedagogiseen ajatteluun.
Seuraavassa avaamme ja havainnollistamme tätä pedagogista ajattelua eli käyttöteoriaa
yhden opettajan metaforaa käyttäen. Pelikirjametafora perustuu Olli Määtän (2014) pos-
teriesitykseen Ohjausfilosofia ohjaajan työkaluna (kuva 4; ks. myös liite 1), jonka hän laati
osallistuttuaan kouluttajana eNorssin-verkoston ohjaajakoulutukseen.
