Page 93 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 87

Opiskelija 1

Kritiikkiä saa antaa, mutta muista myös positiivinen tsemppaaminen. Ole
avoin ja rehellinen opettajan työstä, kerro myös omista epäonnistumisistasi.
Opiskelijoita varmasti jännittää eikä heillä vielä ole kokemusta, joten anna
anteeksi epäonnistuminen ja anna konkreettisia keinoja, miten kehittyä.

Opiskelija 2

Tsemppaa harjoittelijaa paljon ja löydä aina hyviä asioita sanottavaksi.
Kerro kuitenkin realistisesti, jos jokin hänen opettajuudessaan on sellaista,
mihin tulisi kiinnittää huomiota. On hyvä myös kertoa, miten esimerkiksi jo-
tain tehtävää voisi rikastaa tai tehdä toisella tavalla, mutta katso, ettei siitä
jää harjoittelijalle sellainen olo, että nyt tämä hänen valitsemansa tapa oli
huono. Harjoittelijana on myös mukava kuulla ohjaavan opettajan ”mokia”
tai käytännön kokemuksia, kun hän on kokenut epätoivoa tai myös onnistu-
misia, jotta harjoittelijalle tulee sellainen olo, että ohjaava opettajakin on
tavallinen ihminen, jolle sattuu virheitä ja jolla välillä menee hermo tms.
Harjoittelijana on myös hyvin mielenkiintoista kuulla paljon oppilaista ja
heidän taustoistaan, jotta saa jokaisesta oppilaasta laajan kuvan ja näin
ymmärtää oppilaan käytöstä ja tapaa olla paremmin. Pääasiallinen fokus
aina positiivisissa asioissa ja tsemppaamisessa.

Ohjaavan opettajan identiteetti muodostuu henkilökohtaisten ja ammatillisten kokemusten
kautta. Martikaisen (2014) mukaan ohjatessaan myös ohjaaja pohtii omaa ammatillista
kehittymistään ja rakentaa omaa käyttöteoriaansa.

Opiskelijan äänen tulisi kuulua kaikissa ohjatuissa harjoitteluissa. Näin sekä opettajaopis-
kelijan että ohjaavan opettajan oppimisesta ja ammatillisesta kehittymisestä tulee osa
moniulotteista ja monitasoista oppimisprosessia. Näissä kahden opiskelijoiden ohjeissa on
syvää viisautta ja ymmärrystä toista opiskelijaa kohtaan. Taustalla kuuluu myös opiskelijan
oma henkilökohtainen kokemus, jota jokaisen ohjaavan opettajan olisi hyvä muistaa kun-
nioittaa. Mitä enemmän kuuntelemme toisiamme, sitä enemmän opimme ja myös ymmär-
rämme toisiamme. Tämän osatutkimuksen ja oman ohjaajakokemukseni perusteella voin
todeta, että opiskelijalla on aito ja vilpitön tarve kuulla ja tulla kuulluksi. Ilman opiskelijan
ääntä ei ohjaavan opettajan oma ammatillinen kasvu asiantuntijaksi ole mahdollista.