Page 98 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

92 Teoriaa ja työkaluja

Muuttuva työ - muuttuva opettajankoulutus

Maailman ja yhteiskunnan muutoksen mukana muuttuvat myös koulu ja opettajan työ. Pyr-
kimys inklusiiviseen opetukseen (Chitiyo & Brinda 2018) on lisännyt oppilasryhmän vaihte-
levuutta oppilaiden osaamisessa ja tuen tarpeissa. Samaan aikaan oppilasryhmistä on tullut
aiempaa monikulttuurisempia. (ks. esim. Husu & Toom 2016; Taajamo ym. 2015; Hieta ym.
2015; Jakku-Sihvonen ym. 2015.) Työtä kuormittavina tekijöinä on koettu myös opettajan
työmäärän lisääntyminen ja oppilaiden lisääntyneiden ongelmien käsittely (Opetusalan
työolobarometri 2017) sekä pula pedagogisesta tukihenkilökunnasta (Taajamo ym. 2015).

Näihin muutoksiin ja haasteisiin on kouluissa vastattu erilaisilla pedagogisilla ja rakenteelli-
silla muutoksilla. Opettajan työ on muuttunut yksin tekemisestä yhteistyön tekemiseksi niin
opettajien kesken kuin monitoimijaisessa yhteistyössä (Taajamo ym. 2015; Hieta ym. 2015;
Jordman ym. 2015). Nämä painottuvat myös nykyisessä opetussuunnitelmassa, jossa koros-
tuu lisäksi yhdessä ja toinen toisilta oppiminen (Opetushallitus 2014). Suomen yliopistojen
opettajankoulutukset ovat kuvanneet opettajan työn edellytyksiä OVET-hankkeen moniulot-
teisen opettajan osaamisen mallissa. Mallissa opettajalta vaaditaan opetuksen ja oppimisen
asiantuntijuuden lisäksi myös kognitiivisia ja sosiaalisia taitoja, sekä esimerkiksi ammatti-iden-
titeetin luomista ja ammatillisen hyvinvoinnin ylläpitämistä (OVET-hanke). Vuorovaikutustai-
dot on kuvattu yhdeksi opettajan työn kulmakivistä, sillä vuorovaikutuksella ja tiimimäisellä
työskentelyllä on merkitystä tulokselliselle oppimiselle ja opettamiselle (Taajamo ym. 2014).

Opettajankoulutuksen tulee valmistaa tulevia opettajia muuttuneeseen työnkuvaan, jos-
sa painottuvat yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot (Jakku-Sihvonen ym. 2015; Lakkala 2008;
Opetus- ja kulttuuriministeriö 2016; Turunen ym. 2009). Nämä taidot voivat kehittyä ai-
noastaan omakohtaisen kokemuksen ja sen reflektoinnin kautta (Laine & Juuso 2010, 15).
Yhteistyö ja yhdessä tekeminen painottuvat opettajan työssä tulevaisuudessa. Yhdessä
tekemiseen liittyvän tiedon lisäksi opettajaopiskelijat tarvitsevat opintojensa aikana malleja
sekä omakohtaisia kokemuksia yhteistyön tekemisestä sekä yhteistyötaitojen harjoittele-
misesta, jotta heillä on riittävät valmiudet yhteistyön toteuttamiseen työssään. (ks. esim.
Jakku-Sihvonen ym. 2015; Lakkala 2008; Turunen ym. 2009.)

Yhdessä opettaminen, yhdessä ohjaaminen

Yhdessä opettamisesta käytetään yleisessä keskustelussa käsitteitä yhteisopettajuus ja
samanaikaisopetus. Käsitteitä käytetään usein samassa merkityksessä tai niillä voidaan
hakea erittelyä siihen, miten yhdessä opettamista toteutetaan. Englanninkielisessä yhdes-
sä oppimiseen liittyvässä kirjallisuudessa on käytetty yhteistyön käsitteitä co-operation ja
collaboration (ks. esim. Sawyer & Obeid 2017), joista ensimmäisellä viitataan yhteistyöhön,
jossa osapuolilla on yhdessä sovittu, mutta oma erillinen tehtävänsä yhteisen lopputulok-
sen toteuttamiseksi, kun taas jälkimmäisellä viitataan yhdessä tehtävään jaettuun työhön,
jossa voidaan joustavasti vaihtaa myös rooleja toteutuksen aikana. Tätä erottelua voidaan
soveltaa myös yhdessä opettamisen käsitteisiin.