Page 59 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 53

Mäkelä 2014) ja toisaalta opettajan ammatin arvostuksen heikkeneminen, mikä näkyy esi-
merkiksi hakijamäärien laskussa, jopa romahtamisessa (ks. esim. Korpela 2019). SOOLin
opettajankoulutuksen työelämävalmiuksia kartoittaneen selvityksen (Penttilä 2018) mu-
kaan vain joka kolmas (65 %) opettajaksi opiskelija aikoo työskennellä opettajana valmis-
tumisensa jälkeen ja syiksi tähän mainittiin muun muassa ”epävarmuus pärjäämisessä” ja
”vaativa työ, jota ei arvosteta”.

p, selitysaste (eta2) (%) 2016–2017 2017–2018 2018–2019

Ohjaustilanteiden LO p=.001* (0.8%) 4.32 (.62)a 4.34 (.58)a 4.21 (.70)b
ilmapiiri AO n.s* 4.22 (.54) 4.18 (.60) 4.18 (.65)
LO p<.001, (1.7%) 4.11 (.46)a 4.24 (.46)b 4.23 (.48)b
Pedagoginen AO p=.001 (0.8%) 3.99 (.48)a 4.04 (.45)a,b 4.10 (.48)b
osaaminen LO p<.001* (2.7%) 3.63 (.57)a 3.83 (.48)b 3.77 (.52)b
AO p<.001 (0.9%) 3.63 (.46)a 3.70 (.48)b 3.74 (.50)b
Didaktinen LO p<.001* (2.8%) 3.62 (.57)a 3.83 (.49)b 3.76 (.55)b
osaaminen AO p<.001, (0.9%) 3.96 (.52)a 4.06 (.50)b 4.07 (.50)b
LO n.s 4.01 (.65) 4.08 (.63) 4.01 (.70)
Substanssi- AO n.s 3.91 (.59) 3.96 (.60) 3.96 (.65)
osaaminen LO p<.001 (1.1%) 3.72 (.63)a 3.89 (.63)b 3.82 (.68)b
AO n.s 3.71 (.61) 3.75 (.57) 3.77 (.60)
Pedagoginen LO p=.001, (0.7%) 4.15 (.43) 4.22 (.44) 4.12 (.51)
ohjaustuki AO n.s* 4.16 (.46)a 4.15 (.50)b 4.15 (.45)b

Didaktinen
ohjaustuki

Minäpystyvyys

TAULUKKO 13. Luokanopettaja- ja aineenopettajakoulutuksessa ilmenevät trendit
kolmivuotisjaksolla 2016–2019 (Perustuvat Brown-Forsythen sekä Welchin testeihin
ja jälkitestaaminen Dunnetin t3 parivertailutestiin, koska aineistossa ei samanva-
rianssisuusehto ollut näillä kohtaa voimassa. Kaikissa jälkitestauksissa riskitaso on 5%
(p<.05). Kirjaimet a ja b osoittavat parit, joiden välille jälkitestauksessa ero kohdentui.)

Luokanopettaja- ja aineenopettajaopiskelijoiden kokemuksissa ohjatuista harjoitteluista ei
ole juurikaan eroa, ja suurimmat erot, jotka koskevat pedagogista osaamista ja substanssi-
osaamista, ovat selitettävissä koulutusohjelmien eroilla. Mielenkiintoisia jatkotutkimuksen
aiheita olisivat esimerkiksi mahdolliset aineryhmien väliset erot (esim. stem-aineet vs. kie-
let) sekä opiskelijoiden avoimiin kysymyksiin annettujen vastausten tarkastelu. Näitä avoi-
mia kysymyksiä ei tässä raportissa ole käsitelty lainkaan, sillä niiden tarkastelu edellyttäisi
laadullista lähestymistapaa ja olemme tässä keskittyneet tilastolliseen analyysiin. Erityisen
kiinnostavaa olisi paneutua siihen, mitä tunteita opiskelijat ovat kokeneet kyselyssä mono-
logis-dialogisina vastinpareina ilmaistujen tunneilmausten lisäksi. Myös opiskelijoiden an-
tamat ehdotukset ohjauksen kehittämiseen ansaitsisivat ehdottomasti oman artikkelinsa.