Page 63 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 57

HYVINVOINTIA VAHVISTAVA OSAAMINEN
OHJATUSSA HARJOITTELUSSA

Heidi Mouhu, Jyväskylän normaalikoulu, Jyväskylän yliopisto

Hyvinvointi ajankohtaisen julkisen keskustelun keskiössä

Lasten ja nuorten hyvinvointi ja vastaavasti pahoinvointi on ollut uutisoinnin ja julkisen
keskustelun kohteena viime aikoina hyvin laajasti. Osaan tätä keskustelua on liitetty mukaan
koulu ja esimerkiksi uusi perusopetuksen opetussuunnitelma (esim. Luumi 2019), lukion
opetussuunnitelman uudistaminen nopeasti uuden opetussuunnitelman käyttöönoton jäl-
keen (esim. Suihkonen 2019) sekä aivotutkimuksen tuottama uusi tieto, jonka odotetaan
vaikuttavan opetusmenetelmiin (esim. Repo 2019). Myös aikuisten hyvinvointi on keskuste-
luttanut ainakin unen määrän (Hietala 2018) ja unen palauttavuuden (esim. Oksanen 2019),
stressin (Arola 2019), liikunnan (esim. UKK 2019a) ja ravinnon vaikutuksesta hyvinvointiin
(esim. Pelko 2018).

Hektinen elämänrytmi, ylivirittyneisyys, stressi ja vähäiset yöunet heikentävät hyvinvointia.
Toukokuussa 2019 Iltalehden teettämän unitutkimuksen vastaajat listasivat liian vähäisen
tai huonolaatuisen unen syyksi ylivirittyneisyyden, työn ja työstressin, rahahuolet, terve-
yshuolet ja muut huolet sekä lapset. (Oksanen 2019.) Tuomilehto (2019a) nimeää unetto-
muuden ja unihäiriöt uudeksi kansansairaudeksi. Uni on kaiken hyvinvoinnin perusta ja jopa
95% palautumisesta tapahtuu unen aikana (Tuomilehto 2019b). Vaikka unen merkitys sekä
aivojen että kehon palautumiselle tiedetään, arvostetaanko unta liian vähän?

Digilaitteiden jatkuva käyttö ja somessa roikkuminen lisäävät stressiä ja vievät aivoilta aikaa
palautumiselta. Somen seuraamisen aiheuttamat jatkuvat keskeytykset vähentävät työte-
hoa ja lisäävät stressiä ja jos älylaite on käytössä viimeiseen asti illalla, se vaikuttaa nukah-
tamiseen ja unen laatuun. (Pirkkalainen 2019.)

Suomalaisten ravintotottumuksista on puhuttanut kovan rasvan käytön, suolan määrän,
teollisesti pitkälle prosessoitujen elintarvikkeiden käytön, sokerin määrän ja energia- ja vir-
voitusjuomien käytön lisääntyminen. Terveyden kannalta myös lautasmallin noudattaminen
ja ruokailukertojen määrä ovat merkityksellisiä.

Hyvinvointi on fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia

Hyvinvointi käsitteenä on hyvin moniulotteinen ja sitä voidaan lähestyä useasta eri näkökul-
masta. Useimmiten hyvinvointi nähdään koko ihmisen hyvinvointina, fyysisenä, psyykkisenä
ja sosiaalisena hyvinvointina (esim. Robertson & Cooper 2011, 3–4). Hyvinvoinnissa voidaan
erottaa objektiivinen, mitattavissa oleva näkökulma ja subjektiivinen, yksilön omiin arvioi-
hin perustuva ja hänen itsensä kokema näkökulma, jotka voivat olla keskenään yhteneväiset
tai ristiriitaiset. Esimerkiksi tarkasteltaessa stressiä sylkitestissä kortisolin määrä (objektii-