Page 68 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

62 Teoriaa ja työkaluja

näkee, että opiskelijoiden hyvinvoinnin ja opiskelu- sekä työkyvyn kannalta on ratkaisevan
tärkeää, että opiskelija saa riittävää tukea tarpeeksi ajoissa ja vaatii siksi sekä valtiolta että
korkeakouluilta panostusta opiskelijoiden henkisen hyvinvoinnin tukemiseen.

Työhyvinvointi, uupuminen ja opettajan ammatin laskenut vetovoima ovat puhuttaneet
myös Opettajien ammattijärjestön (OAJ) piirissä. OAJ on nimennyt lukuvuoden 2019–2020
työhyvinvoinnin lukuvuodeksi. OAJ tarjoaa jäsenilleen työkaluja työssäjaksamiseen kuukau-
sittain vaihtuvin teemoin pitkin lukuvuotta tavoitteenaan työhyvinvoinnin lisääntyminen.
Esimerkiksi marraskuun alussa Jyväskylässä järjestettiin ”Opettajan stressi ja hyvinvointi
– tutkimustietoa ja toiminnallisia ratkaisuja” -koulutus, jossa opettajien stressiä ja hyvin-
vointia lähestyttiin tietoperustaisesti ja ratkaisukeskeisesti. OAJ haastaa myös työnantajia
kiinnittämään enemmän huomiota työhyvinvointiin. OAJ:n puheenjohtajan Olli Luukkaisen
mukaan koulun henkilöstön parempi työhyvinvointi näkyy paitsi henkilöstön itsensä koke-
mana hyvinvointina, myös koulujen ja oppilaitosten arjessa lisääntyvänä turvallisuutena.
(OAJ 2019.)

Hyvinvointia vahvistava osaaminen koulukontekstissa

Hyvinvointiosaaminen perusopetuksessa

Hyvinvointioppiminen ja -osaaminen on viime vuosina noussut keskeiseksi teemaksi niin
kouluissa kuin työelämässäkin. Valtakunnallisten tutkimusten mukaan oppilaiden pahoin-
vointi on jossain määrin lisääntynyt, mikä näkyy masennuksen ja ahdistuksen lisääntymi-
senä, käyttäytymishäiriöinä, keskittymisvaikeutena, päihteiden käytössä (alkoholinkäyttö ja
tupakointi vähentynyt, huumeiden käyttö lisääntynyt) ja käytöshäiriöinä ja kiusaamisena
(Aluehallintovirasto 2019; Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2019; Ikonen & Helakorpi 2019).
Yläkoululaisilla itsestä huolehtimisessa ja arjen taidoissa, kuten ajankäytön hallinnassa,
nukkumisessa, tavaroista huolehtimisessa ja tunnetaidoissa on haasteita (Nuopponen, &
Ruoho 2018). PISA-tutkimukset ovat osoittaneet jo pitkään suhteellisen alhaista koulumo-
tivaatiota (Välijärvi 2017).

Koulussa perusopetuksen opetussuunnitelmassa hyvinvointioppiminen näkyy tavoitteissa
(Opetushallitus 2014). Hyvinvointioppimiseen ohjaaminen on läsnä konkreettisesti oppilaan
jokaisessa koulupäivässä: puhutaan levon merkityksestä, ohjataan lautasmallin mukaiseen
ruoka-annokseen kouluruokailussa sekä ottamaan vastuuta omasta riittävästä, terveellises-
tä ja monipuolisesta ravinnosta huolehtimisesta, pidetään fyysisesti aktiivisia oppitunteja ja
välitunteja, kasvatetaan tunnetaitoihin jne. Perusopetuksessa hyvinvointiosaaminen näkyy
lisäksi sekä koulun rakenteellisissa ratkaisuissa, kuten oppilashuollon järjestämisessä että
yksittäisten opettajien toteuttamina hyvinvointiprojekteina (ks. Mouhu & Lindeman 2020;
Kontoniemi & Mouhu 2016). Oppilaiden hyvinvointiosaamisen tukena käytetään nykyisin
myös erilaisia kaupallisten yritysten hyvinvointianalyyseja.