Page 65 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 59

Hyvinvointi ja terveys lähtee siitä, että ymmärtää ravinnon merkityksen niin fyysiseen,
psyykkiseen kuin sosiaaliseen terveyteen ja saa siirrettyä ymmärryksen konkreettisiin toi-
miin omassa elämässä. Tasaisen verensokerin ja sen myötä vireystilan ylläpitämiseksi kes-
keistä on ruokailukertojen määrä sekä ruoan määrä ja laatu. Tasainen ruokarytmi auttaa
jaksamaan koko päivän. Lautasmallin mukainen annos (¼ lihaa, kalaa tai kanaa, ¼ perunaa,
pastaa tai riisiä ja ½ kasviksia, leipä) auttaa valitsemaan kullakin ruokailukerralla sopivas-
sa suhteessa eri ruokalajeja ja varmistaa tasapainoisen ravinnon. Monipuolisen ravinnon
takaamiseksi sopii vanha ravintokasvatuslause: ”Syö joka päivä jotain jokaisesta ruoka-ai-
neympyrän lohkosta.” Monipuolinen ruokavalio takaa yleensä sen, ettei elimistön tarvitse-
mista välttämättömistä rakennusaineista tule puutostilaa. Terveellisestä ja monipuolisesta
ravinnosta huolehtiminen on itseään ylläpitävä positiivinen kehä. Kun syö säännöllisesti,
terveellisesti ja monipuolisesti, tulee sen myötä tekemään parempia valintoja ravitsemuk-
sessa ja terveyskäyttäytymisessä. Vastaavasti huonot terveystottumukset saavat napostele-
maan ja valitsemaan epäterveellisiä ja ehkä yksipuolisiakin ruokia. (Lisää tietoa Terveyden
ja hyvinvoinnin laitos 2020.)

Toinen elintärkeä hyvinvoinnin tekijä on riittävästä levosta ja palautumisesta huolehtiminen,
mikä tarkoittaa riittävää unen määrää ja laatua sekä lyhyitä palautumisen hetkiä päivän aika-
na. Palauttavan unen aikana aivot käsittelevät päivän tapahtumia, järjestävät opittuja asioita
ja käsittelevät tunteita. Uni on tärkeä myös kuona-aineiden poistumiselle aivoista. Näiden
lisäksi aivot tarvitsevat aikaa, jolloin niissä ei ole toimintaa (vrt. työmuistin ylikuormitus).
Levänneenä ihminen toimii kaikin tavoin paremmin, mikä näkyy esimerkiksi vireystilassa,
fyysisessä suorituskyvyssä, mielialassa, paremmissa terveysvalinnoissa ja sosiaalisessa vuo-
rovaikutuksessa (vrt. väsyneenä on ärtyneempi). (Lisää tietoa esim. Työterveyslaitos 2019.)

Liikunnan terveysvaikutuksia ovat arjen toimintakyvyn ja jaksamisen parantuminen, aivojen
toiminnan tehostuminen, oppimisen edistäminen, vastustuskyvyn lisääntyminen. Lisäksi
liikunta ehkäisee monia sairauksia, edistää mielenterveyttä sekä lisää sosiaalista ja psyyk-
kistä toimintakykyä. UKK:n liikkumisen suositukset eri ikäisille toimivat hyvänä ohjenuora-
na vähimmäisliikunnan määrästä (UKK 2019b). Liikuntaa voi lisätä helposti vähentämällä
istumista, hyötyliikunnalla ja huolehtimalla arjen fyysisestä aktiivisuudesta.

Tunne- ja vuorovaikutustaidot vaikuttavat sosiaalisiin suhteisiin: hyvät tunne- ja vuoro-
vaikutustaidot ylläpitävät ja parantavat sosiaalisia suhteita ja vastaavasti heikot tunne- ja
vuorovaikutustaidot murentavat tai jopa kariuttavat sosiaalisia suhteita. Tunne- ja vuoro-
vaikutustaitoihin kuuluvat vuorovaikutus- ja yhteistyötaidot, empatian oppiminen, tun-
teiden tunnistaminen ja sanoittaminen, tunteiden ilmaisu ja tunteiden käsittely. Virtanen
(2015) kuvaa hyvien tunne- ja vuorovaikutustaitojen tuottavan seitsemän kompetenssia:
emotionaalinen itsetietoisuus, itsekontrolli, luotettavuus, empatia, kehittämiskykyisyys,
konfliktinhallintataidot ja yhteistyötaidot.

Itsetunto on osa ihmisen minäkäsitystä ja tarkoittaa ihmisen kykyä luottaa itseensä, pitää it-
sestään ja arvostaa itseään heikkouksistaan huolimatta (Keltinkangas-Järvinen 2010; 2006).