Page 67 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

ohjatun harjoittelun kehittämiseen 61

tekemisen kokeminen pääsääntöisesti mielekkääksi ja merkitykselliseksi, yksilöllinen tuki/
polku, yhdessä tekeminen, tasavertaisuus ja oikeudenmukaisuus.

Digitaidoilla tarkoitetaan yleensä taitoa käyttää erilaisia digitaalisia välineitä. Hyvinvoin-
tiosaamisen yhteydessä digitaidot tarkoittavat edellisen lisäksi myös kykyä tarkastella ja
arvioida omaa digitaalisten laitteiden käyttöä kriittisesti: mihin eri laitteita kotona ja töissä
käytetään, mitä niiden avulla opitaan ja ruutuaikaan käytettävää aikaa. Hyvinvoinnin kan-
nalta ruutuajan rajoittaminen on keskeinen: runsas ruutuaika voi olla este päivittäiselle
liikunnalle tai riittävälle ja palauttavalle yöunelle, aiheuttaa turhaa lihasjännitystä ja vir-
heasentoja sekä lisätä napostelua (Terve koululainen 2019). Runsaan ruutuajan on huo-
mattu myös olevan yhteydessä heikompaan koulumenestykseen (Likes 2013) ja ylipainoon
(Engberg ym. 2019).

Hyvinvointiosaamisen edistäminen

Hyvinvoinnin edistäminen on vahvasti mukana kansallisissa hankkeissa. Fyysinen toiminta-
kyky on heikentynyt eri ikäluokissa, minkä osoittavat esimerkiksi MOVE! -mittaukset 5.- ja
8.-luokkalaisille (Opetushallitus 2018), varusmiesten kuntotilastot (Puolustusvoimat 2019)
ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toimintakykymittaukset (Terveyden ja hyvinvoinnin
laitos 2017; FinTerveys 2017). Koska liikunnan on todettu edistävän terveyttä ja hyvinvoin-
tia monella tavalla ja toisaalta taas liikkumaton elämäntapa lisää monia kansansairauksia,
ikääntymisestä aiheutuvia ongelmia ja kustannuksia, heikentää työelämän tuottavuutta ja
kilpailukykyä sekä on yhteydessä väestöryhmien välisiin terveys- ja hyvinvointieroihin, ope-
tus- ja kulttuuriministeriö sekä sosiaali- ja terveysministeriö tekevät yhteistyötä terveyttä
edistävän liikunnan hyväksi. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa ja kehittää liikuntapoli-
tiikkaa, jolla edistetään väestön hyvinvointia sekä tukee liikuntapaikkojen rakentamista ja
kuntien sekä liikuntajärjestöjen toimintaa. Sosiaali- ja terveysministeriö taas on julkaissut
terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan liittyviä linjauksia ja suosituksia. Lähtökoh-
ta linjauksille on, että yhteiskunnan sekä sen organisaatioiden ja päätöksentekijöiden on
kannustettava, tuettava ja ohjattava yksilöitä ja yhteisöjä liikunnalliseen ja terveelliseen
elämäntapaan. Linjaukset ovat 1) arjen istumisen vähentäminen elämänkulussa, 2) liikun-
nan lisääminen elämänkulussa, 3) liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja
hyvinvoinnin edistämistä sekä sairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta ja 4) liikunnan
aseman vahvistaminen suomalaisessa yhteiskunnassa. (Sosiaali- ja terveysministeriö 2019.)

Suomen opettajaksi opiskelevien liitto (SOOL ry) on ottanut kantaa korkeakouluopiskelijoi-
den henkisen hyvinvoinnin tuen lisäämiseen opintojen aikana (Suomen opettajaksi opiske-
levien liitto 2019). Korkeakouluopiskelijoiden terveystutkimuksen mukaan (Kunttu, Pesonen
& Saari 2016) yhä useampi korkeakouluopiskelija voi henkisesti huonommin ja peräti 30
prosentilla opiskelijoista esiintyy psyykkisiä vaikeuksia, esimerkiksi jatkuvaa ylirasituksen ko-
kemista (43%), runsasta stressin kokemista (33%), tehtäviin keskittymisen vaikeutta (32%),
itsensä kokemista onnettomaksi ja masentuneeksi (27%), valvomista huolien takia (23%),
itseluottamuksen menettämistä (23%) ja selvästi kohonnut uupumusriski (11,5%). SOOL