Page 66 - Teoriaa ja työkaluja - eNorssi

60 Teoriaa ja työkaluja

Itsetuntemuksen lisääntyminen, realistisen minäkuvan kehittyminen ja itsensä hyväksymi-
nen sellaisena kuin on mahdollistavat terveen itsetunnon kehittymisen ja itseluottamuk-
sen vahvistumisen. Itsetunto vaikuttaa toimintaan ja ratkaisuihin ja päinvastoin toiminta ja
ratkaisut itsetuntoon. Terve tai hyvä itsetunto tuo tunteen, että on hyvä ja arvokas, mutta
samalla tunnistaa myös omat heikkoutensa, lisää itseluottamusta ja itsensä arvostamista,
auttaa näkemään elämän ainutkertaisena ja arvokkaana, lisää kykyä arvostaa muita ihmisiä,
tuo itsenäisyyttä oman elämän ratkaisuissa ja riippumattomuutta muiden mielipiteistä sekä
auttaa sietämään epäonnistumisia ja pettymyksiä (Keltinkangas-Järvinen 2010).

Stressinhallinta on kykyä tunnistaa ja ennakoida stressaavia asioita ja tilanteita, tunnis-
taa stressi, käsitellä stressiä sekä purkaa stressiä. Pitkäkestoisen stressin haittavaikutusten
lista on pitkä: päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt
virtsaamisen tarve, hikoilu, flunssakierre, selkävaivat, jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot,
levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, vaikeus tehdä päätöksiä,
unen häiriöt, perhe- ja parisuhdeongelmat ja eristäytyminen. Vakava stressitila voi johtaa
masennukseen ja työuupumukseen, päihteiden väärinkäyttöön ja jopa itsetuhoajatuksiin.
(Duodecim 2018.) Hallitsematon stressi siis aiheuttaa merkittävää haittaa sekä yksilölle
itselleen että ympäröivälle yhteiskunnalle. Stressin hallinta taas vahvistaa hyvää elämää ja
tasapainoista kehitystä. (Sajaniemi, Suhonen, Nislin & Mäkelä 2015.)

Seksuaalisuus ja sukupuoli-identiteetti on yksi identiteetin osa-alue. Identiteetti vastaa
kysymyksiin kuka minä olen, millainen minä olen ja mihin minä olen menossa. Tasapainos-
sa oleva neuvoteltu identiteetti lisää hyvinvointia. Jännitteinen tai hajanainen identiteetti
taas on yhteydessä sekä yksilöiden pahoinvointiin että hankaluuksiin toimia yhteisöjen ja
yhteiskunnan kanssa (Marttinen 2017). Enemmistön heteroidentiteetistä poikkeaminen
hämmentää ja haastaa neuvottelemaan omaa identiteettiään. Se myös altistaa kiusatuksi
tulemiselle. (Lehtonen 2010.) Tasa-arvolaki ja yhdenvertaisuuslaki ovat toisiaan täyden-
täviä lakeja, joita molempia yhdistää syrjinnän kielto. Tasa-arvolaissa syrjintäperusteena
on sukupuoli ja yhdenvertaisuuslaki kattaa muut syrjinnän perusteet, joihin kuuluu myös
seksuaalinen suuntautuminen.

Vakaumuksellisuuteen kuuluu oman maailmankatsomuksen ja uskonnollisen identiteetin
rakentaminen ja selkiytyminen. Henkilökohtainen sisäistetty uskonnollinen vakaumus tu-
kee hyvinvointia (Räsänen 2011). Vakaumuksellisuuteen saattaa liittyä myös epävarmuutta,
ristiriitoja, syyllisyyttä, pelkoa tai ahdistusta (esim. jos oma vakaumus on eri kuin muun
perheen tai ympäröivän yhteiskunnan vakaumus). Nämä vaativat tietoista asioiden työstä-
mistä. Tasapainoiseen vakaumuksellisuuteen liittyy paitsi oman uskonnollisen identiteetin
selkeys myös muiden uskontojen ja katsomusten ymmärrys.

Koulu- ja opiskelumaailmassa työyhteisön aikuisten työilmapiiri ja yhteishenki (tai sen puu-
te) heijastuvat oppilaisiin ja opiskelijoihin ja vaikuttavat heidän hyvinvointiinsa, oppimiseen,
kasvuun ja kehitykseen (Salovaara & Honkanen 2013). Koulu-/opiskelu-/työhyvinvointiin
kuuluvat turvallinen olo, toimiva ja viihtyisä ympäristö, nähdyksi ja kuulluksi tuleminen,